Kohti työntekijälähtöistä työhyvinvoinnin edistämistä -kehittämisprojekti Salon kaupungin varhaiskasvatusyksikölle
Lehto, Virpi (2018)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804255452
Tiivistelmä
Tämän työelämän kehittämisprojektin tavoitteena oli kokeilemalla kehittää työntekijälähtöis-tä työhyvinvoinnin edistämistä Salon kaupungin yhdelle varhaiskasvatuksen yksikölle.
Työntekijälähtöisessä mallissa työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja sen edistäminen aloitetaan työntekijöiltä tulevien työhyvinvointiin vaikuttavien asioiden kokoamisesta ja niihin vaikutta-misesta.
Kehittämistyön aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen menetelmällä. Työyksikön työhy-vinvoinnin alkukartoitus tehtiin kolmella avoimella kysymyksellä. Kysymykset olivat kirjalli-sessa muodossa ja niihin vastattiin anonyymisti yksilönä. Tämän jälkeen haastattelut toimi-vat tiedonkeruumenetelmänä. Avointen kysymysten vastauksista tehtiin yhteenveto, joka käytiin läpi jokaisen päiväkotiryhmän kanssa erikseen. Kaikilla ryhmän työntekijöillä oli mahdollisuus kommentoida aineistoa yksilöittäin tai ryhmän näkökulmasta. Ryhmämuotoi-sen haastattelun vastaukset kirjattiin ja niistä tehtiin yhteenveto. Yhteenvedon tuloksena saatiin koottua työntekijätasolle, varhaiskasvatusyksikön esimiehelle ja varhaiskasvatus-päällikölle kuuluvia työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita.
Työntekijälähtöisen työhyvinvoinnin edistämisen toteutuksesta saadut eri toimijoille suunna-tut työhyvinvointiin liittyvät asiat vietiin ensin tiedoksi asianosaisille. Koko kehittämisprojektin tulos esiteltiin työyksikön suunnittelupäivässä kaikille työyksikön työhyvinvoinnin edistämi-seen liittyville edellä mainituille tahoille.
Kehittämisprojektin myötä esiin tulleista asioista työyksikön työntekijät yhdessä esimiehen kanssa valitsivat toteutettavat työhyvinvointia edistävät asiat. Valitut toimenpiteet aikataulu-tettiin osaksi yksikön vuositason toimintasuunnitelmaa.
Työntekijälähtöistä työhyvinvoinnin edistämisen mallia jatketaan kyseisessä työyksikössä ja sen pohjalta voidaan tulevaisuudessa koota työyksikölle työhyvinvoinnin vuosikello. Edis-tämismallin tuloksena valittujen asioiden lisäksi voidaan vuosikelloon liittää muitakin työyk-sikön työhyvinvointiin liittyviä aikataulutettuja asioita.
Työntekijälähtöistä työhyvinvoinnin edistämisen mallia voidaan jatkossa käyttää muissakin kaupungin työyksiköissä. Erityisesti niissä, joissa työntekijälähtöisyys ja keskustelevan joh-tamistyylin lisääminen parantaisi työhyvinvointia ja joissa työhyvinvoinnin vuosikellon käyttö selkiyttää työyksikössä tehtävien työhyvinvointitoimenpiteiden aikataulutusta.
Työntekijälähtöisessä mallissa työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja sen edistäminen aloitetaan työntekijöiltä tulevien työhyvinvointiin vaikuttavien asioiden kokoamisesta ja niihin vaikutta-misesta.
Kehittämistyön aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen menetelmällä. Työyksikön työhy-vinvoinnin alkukartoitus tehtiin kolmella avoimella kysymyksellä. Kysymykset olivat kirjalli-sessa muodossa ja niihin vastattiin anonyymisti yksilönä. Tämän jälkeen haastattelut toimi-vat tiedonkeruumenetelmänä. Avointen kysymysten vastauksista tehtiin yhteenveto, joka käytiin läpi jokaisen päiväkotiryhmän kanssa erikseen. Kaikilla ryhmän työntekijöillä oli mahdollisuus kommentoida aineistoa yksilöittäin tai ryhmän näkökulmasta. Ryhmämuotoi-sen haastattelun vastaukset kirjattiin ja niistä tehtiin yhteenveto. Yhteenvedon tuloksena saatiin koottua työntekijätasolle, varhaiskasvatusyksikön esimiehelle ja varhaiskasvatus-päällikölle kuuluvia työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä asioita.
Työntekijälähtöisen työhyvinvoinnin edistämisen toteutuksesta saadut eri toimijoille suunna-tut työhyvinvointiin liittyvät asiat vietiin ensin tiedoksi asianosaisille. Koko kehittämisprojektin tulos esiteltiin työyksikön suunnittelupäivässä kaikille työyksikön työhyvinvoinnin edistämi-seen liittyville edellä mainituille tahoille.
Kehittämisprojektin myötä esiin tulleista asioista työyksikön työntekijät yhdessä esimiehen kanssa valitsivat toteutettavat työhyvinvointia edistävät asiat. Valitut toimenpiteet aikataulu-tettiin osaksi yksikön vuositason toimintasuunnitelmaa.
Työntekijälähtöistä työhyvinvoinnin edistämisen mallia jatketaan kyseisessä työyksikössä ja sen pohjalta voidaan tulevaisuudessa koota työyksikölle työhyvinvoinnin vuosikello. Edis-tämismallin tuloksena valittujen asioiden lisäksi voidaan vuosikelloon liittää muitakin työyk-sikön työhyvinvointiin liittyviä aikataulutettuja asioita.
Työntekijälähtöistä työhyvinvoinnin edistämisen mallia voidaan jatkossa käyttää muissakin kaupungin työyksiköissä. Erityisesti niissä, joissa työntekijälähtöisyys ja keskustelevan joh-tamistyylin lisääminen parantaisi työhyvinvointia ja joissa työhyvinvoinnin vuosikellon käyttö selkiyttää työyksikössä tehtävien työhyvinvointitoimenpiteiden aikataulutusta.