Simulointi kokoonpanoteollisuudessa : tapaustutkimus: hissin sähkömoottori
Cavén, Ismo (2018)
Cavén, Ismo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804285829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804285829
Tiivistelmä
Visual Components on nopeasti kehittyvä simulointiohjelma, joka on suunnattu pääasiassa layout- ja automaatiojärjestelmäsuunnitteluun sekä kohteen esittelyyn. Ohjelman täydellinen versio antaa mahdollisuudet käytännössä minkä tahansa automaattisen kohteen simulointiin. Yksityiskohdat on mahdollista hioa lähes täydellisiksi, sillä ohjelma tukee CAD-mallinnettujen osien tuontia ohjelmaan, ja ohjelmoimalla ne voi saada käyttäytymään lähes halutusti. Ohjelma on kätevä suunnittelussa ja markkinoinnissa.
Tässä työssä ohjelmaa käytettiin simuloimaan jo olemassa oleva NMX18 hissimoottorilinja, joka on hyvin pieneltä osin automatisoitu. Linjan työntekijöillä oli useita työtehtäviä, jotka toisinaan piti suorittaa etäällä toisistaan. Muutamassa kohdassa työntekijöiden tehtävät olivat hyvin riippuvaisia toisistaan, jolloin tehtävien suoritusjärjestys oli hyvin tärkeä. Visual Components ei ole suunniteltu monimutkaisten ihmistöiden simulointiin, joten lopputulos antoi vain suuntaa ihmisten tuomien muuttujien määrän vuoksi. Mikäli linja olisi automatisoitu, tulos voisi olla hyvinkin tarkka.
Projektin aikana luotiin muutamia kehitysideoita, jotka voitiin simuloida verrattain hyvin. Tulokset rajoittuivat pääasiassa siihen, miltä linjasto näyttäisi. Toteuttamiskelpoisiksi osoittautuivat layoutin muutokset ja työtehtävien.
Visual Componentsia käytettiin myös työkaluna presentaation luomiseen, jotta idea voitaisiin esitellä projektin johdolle. Tässä käytettiin Visual Componentsin omaa taltiointiin tarkoitettua työkalua, jota käytettiin apuna videoiden kaappaamiseen, jotka liitettiin osaksi presentaatiota.
Ohjelma osoitti hyödyllisyytensä niissä vaiheissa, joissa oltiin sen ydinalueella, eli layout-suunnittelussa ja automaattisten osuuksien simuloinnissa sekä linjan taltioinnissa. Toteuttamiskelpoiset kehitysehdotukset saavutettiin silti pääasiassa Excelin avulla.
Työn voisi sanoa onnistuneen kartoittamaan Visual Components:n hyödyllisyyttä vastaavanlaisen kokoonpanolinjan simuloinnissa, mutta paljon jäi vielä todistettavaa ohjelman kannalta optimaalisen linjan simuloinnista. Jatkossa ohjelmaa pitäisi käyttää siis joko automatisoidun linjan tutkimiseen, suunnitteluun tai esittelyyn, jotta täysi hyöty saataisiin irti, sillä muun muassa erityisesti robotit kuuluvat ohjelmiston avainkohteisiin.
Tässä työssä ohjelmaa käytettiin simuloimaan jo olemassa oleva NMX18 hissimoottorilinja, joka on hyvin pieneltä osin automatisoitu. Linjan työntekijöillä oli useita työtehtäviä, jotka toisinaan piti suorittaa etäällä toisistaan. Muutamassa kohdassa työntekijöiden tehtävät olivat hyvin riippuvaisia toisistaan, jolloin tehtävien suoritusjärjestys oli hyvin tärkeä. Visual Components ei ole suunniteltu monimutkaisten ihmistöiden simulointiin, joten lopputulos antoi vain suuntaa ihmisten tuomien muuttujien määrän vuoksi. Mikäli linja olisi automatisoitu, tulos voisi olla hyvinkin tarkka.
Projektin aikana luotiin muutamia kehitysideoita, jotka voitiin simuloida verrattain hyvin. Tulokset rajoittuivat pääasiassa siihen, miltä linjasto näyttäisi. Toteuttamiskelpoisiksi osoittautuivat layoutin muutokset ja työtehtävien.
Visual Componentsia käytettiin myös työkaluna presentaation luomiseen, jotta idea voitaisiin esitellä projektin johdolle. Tässä käytettiin Visual Componentsin omaa taltiointiin tarkoitettua työkalua, jota käytettiin apuna videoiden kaappaamiseen, jotka liitettiin osaksi presentaatiota.
Ohjelma osoitti hyödyllisyytensä niissä vaiheissa, joissa oltiin sen ydinalueella, eli layout-suunnittelussa ja automaattisten osuuksien simuloinnissa sekä linjan taltioinnissa. Toteuttamiskelpoiset kehitysehdotukset saavutettiin silti pääasiassa Excelin avulla.
Työn voisi sanoa onnistuneen kartoittamaan Visual Components:n hyödyllisyyttä vastaavanlaisen kokoonpanolinjan simuloinnissa, mutta paljon jäi vielä todistettavaa ohjelman kannalta optimaalisen linjan simuloinnista. Jatkossa ohjelmaa pitäisi käyttää siis joko automatisoidun linjan tutkimiseen, suunnitteluun tai esittelyyn, jotta täysi hyöty saataisiin irti, sillä muun muassa erityisesti robotit kuuluvat ohjelmiston avainkohteisiin.