Telakan sähköverkon loistehon kompensointi ja yliaallot
Laaksonen, Tomi (2018)
Laaksonen, Tomi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804295857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804295857
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdytään pienjännitesähköverkon loistehon kompensointilaitteiston tarpeellisuuden sekä laitteiston kunnon selvittämiseen mittaamalla sähköverkon sähkön laatua. Mittaamalla sähköverkon sähkön laatu, saadaan selville sähköverkon loistehon osuus sekä verkon yliaaltopitoisuus. Näiden perusteella saadaan valittua tarvittava kompensointilaitteisto. Sähköverkon sähkönlaadun mittaukset tehtiin Helsingin telakalla Insta Automation Oy Kenttähuolto -yksikölle.
Opinnäytetyö käsittelee loistehon kompensointia sekä kompensoinnista saatavia hyötyjä. Yliaaltojen osuutta tarkastellaan kompensointilaitteiden valinnassa ja perehdytään niiden aiheuttajiin sekä tapoihin, joilla yliaaltoja saadaan pienennettyä. Helsingin sähköverkossa asiakkaat saavat ottaa verkosta enemmän loistehoa verrattuna muihin sähköverkkoyhtiöihin kaupungin suuren kaapeliverkoston vuoksi. Investointi loistehon kompensointiin ei välttämättä ole tällöin kaikissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa.
Helsingin telakalla mitattiin sähkön laatu yhdeksästätoista eri kohteesta, joista tässä opinnäytetyössä käsitellään kahta. Sähkön laatumittausten perusteella suositellaan teknisesti ja taloudellisesti kannattavinta ratkaisua. Työssä käsiteltävistä keskuksista toiseen suositellaan estokelaparistolla varustettua kompensointilaitteistoa, kun taas toiseen ei kompensointilaitteistoa suositella pienen loistehon kulutuksen vuoksi.
Opinnäytetyö käsittelee loistehon kompensointia sekä kompensoinnista saatavia hyötyjä. Yliaaltojen osuutta tarkastellaan kompensointilaitteiden valinnassa ja perehdytään niiden aiheuttajiin sekä tapoihin, joilla yliaaltoja saadaan pienennettyä. Helsingin sähköverkossa asiakkaat saavat ottaa verkosta enemmän loistehoa verrattuna muihin sähköverkkoyhtiöihin kaupungin suuren kaapeliverkoston vuoksi. Investointi loistehon kompensointiin ei välttämättä ole tällöin kaikissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa.
Helsingin telakalla mitattiin sähkön laatu yhdeksästätoista eri kohteesta, joista tässä opinnäytetyössä käsitellään kahta. Sähkön laatumittausten perusteella suositellaan teknisesti ja taloudellisesti kannattavinta ratkaisua. Työssä käsiteltävistä keskuksista toiseen suositellaan estokelaparistolla varustettua kompensointilaitteistoa, kun taas toiseen ei kompensointilaitteistoa suositella pienen loistehon kulutuksen vuoksi.