Autonominen työvuorosuunnittelu : tulevaisuuden johtamisen työkalu Hatanpään ravintokeskuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää autonomisen työvuorosuunnittelun mahdollisuuksia johtamisen näkökulmasta yhteensovittaa työelämän tarpeet sekä työntekijän tarpeet palvelualalla. Tämä tehtiin selvittämällä autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöönoton mahdollisuudet Hatanpään ravintokeskuksessa kartoittamalla työntekijöiden suhtautuminen ja odotukset uudenlaiseen toimintatapaan.

Tutkimukseen osallistui Hatanpään ravintokeskuksen koko henkilökunta. Tutkimusaineiston keruu suoritettiin sähköisen kyselyn avulla ja aineistoa analysoitiin käyttäen kvantitatiivisia menetelmiä Tixel -tilastokäyttöliittymän avulla. Autonomisen työvuorosuunnittelun pilotointivaiheeseen osallistui seitsemän dieettikokkia. Pilotoinnin tuotoksena laadittiin dieettikokeille kolmen viikon työvuorolista. Tänä aikana käytettiin tutkimusmenetelminä havainnointia ja kirjallista palautekyselyä.

Hatanpään ravintokeskuksen työntekijät kokivat autonomisen työvuorosuunnittelun lisäävän vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä koskeviin päätöksiin sekä vapaa-ajan ja työn yhdistämisen koettiin helpottuvan. Mahdollisuudet panostaa omaan työhyvinvointiin koettiin lisääntyvän autonomisen työvuorosuunnittelun avulla. Kun työn tekemisen ja työn teettämisen tarpeet muuttuvat, on autonominen työvuorosuunnittelu yksi johtamisen työkaluista, jolla voidaan vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen ja motivaatioon. Esimiestyölle muuttuvat tarpeet tuovat oman haasteensa ja ne on hyvä ottaa huomioon uutta toimintatapaa käyttöönotettaessa.

Hatanpään ravintokeskuksen työntekijöistä suurin osa oli valmis kokeilemaan autonomista työvuorosuunnittelua omassa toimipaikassaan, joten kokemuksen voidaan todeta olleen positiivinen. Autonomiseen työvuorosuunnitteluun liittyvät pelisäännöt on hyvä kerrata ja tarvittaessa päivittää koko työyhteisön voimin, jolloin säännöissä tulisi huomioitua autonomisen työvuorosuunnittelun tarpeet.

The purpose of this study was set to clarity the possibility of self-scheduling shift rosters from the management perspective with the aim to integrate the needs of work and family life in service sector. The aim of this study was to define the possibility of introducing self-scheduling and deploying it in Hatanpää food center by charting the employees’ attitudes to and expectations of the new procedure.

The entire personnel of Hatanpää food center participated in the study. The research material was collected by an electric questionnaire. The nature of the study was quantitative. The research material was processed by Tixel statistics interface. Seven diet cooks participated in the testing phase of the self-scheduling. The outcome of this testing was a three weeks’ shift roster for diet cooks. During the testing period, research methods were observation and a questionnaire.

The study showed that Hatanpää food center personnel feel that self-scheduling gave better possibilities to influence the decisions concerning their own work and to facilitate integrating family life and work. Self-scheduling had a positive impact on well-being at work. When the requirements of work and working changes, self-scheduling shift rosters is one of the management implement. With this tool, the company manager can influence the employees’ commitment and motivation. The change of require-ments bring its own challenges to management teams and which is good to take into account when introducing a new course of action.

Most of Hatanpää food center employees were willing to try self-scheduling shift rosters in their own workplace. Overall, the experience was positive. It is good review an update the codes of the workplace with all employees taking into account the needs of self-scheduling shift rosters.