Kompletterande kommunikation inom småbarnspedagogik

Abstract

Syftet med vårt arbete är att ta reda på vilka former av kompletterande kommunikation som används inom småbarnspedagogiken samt hur dessa gynnar barnets språkliga utveckling. Frågeställningarna i detta arbete behandlar vilka former av kompletterande kommunikation som används inom småbarnspedagogiken, om personal inom småbarnspedagogiken uppmuntras att använda kompletterande kommunikation samt hur barnets språkliga utveckling gynnas av kompletterande kommunikation. Teoridelen behandlar barnets språkliga utveckling, kommunikationsutveckling samt olika former av kompletterande kommunikation som kan tänkas användas inom småbarnspedagogiken.

Undersökningen utfördes med kvalitativa intervjuer på tre olika enheter för småbarnspedagogik där två barnträdgårdslärare på varje ställe ställde upp. Alla sex respondenter använder sig av kompletterande kommunikation inom småbarnspedagogiken och upplever att barnens språkutveckling gynnas av användningen av kompletterande kommunikation. Användningen av kompletterande kommunikation är något som barnträdgårdslärarna gör främst på eget initiativ när de märker att det finns behov av det i barngruppen. Respondenterna är eniga om att barnets språkutveckling gynnas av kompletterande kommunikation och de upplever också att deras arbete underlättas i och med användningen av kompletterande kommunikation.

The purpose of our bachelor’s thesis is to find out which forms of augmentative communication are used in pre-school pedagogy and whether it benefits the child’s language development. The question formulations in our thesis discuss which forms of augmentative communication are used in pre-school pedagogy, whether the pre-school employees are encouraged to use augmentative communication and how the child’s linguistic development benefits from it. The theoretical part includes the child’s communication development, linguistic development and different forms of augmentative communication which may be used in pre-school pedagogy.

The analysis is based on qualitative interviews at three separate pre-schools where two kindergarten teachers at each unit participated. All the respondents use augmentative communication in pre-school and experience that the child’s linguistic development benefits from it. The respondents use augmentative communication mainly based on their own initiative when there is need for it in the pre-school group. All respondents are unanimous that the child’s linguistic development benefits from the use of augmentative communication and they also experience that their work benefits from the use of augmentative communication.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaisia puhetta tukevan kommunikoinnin muotoja varhaiskasvatuksessa käytetään, ja kuinka ne edistävät lapsen kielen kehitystä. Kysymykset opinnäytetyössämme koskevat millaisia puhetta tukevan kommunikoinnin muotoja varhaiskasvatuksessa käytetään, jos varhaiskasvatuksen henkilökuntaa kannustetaan käyttämään puhetta tukevaa kommunikaatiota sekä kuinka lapsen kielen kehitys hyötyy siitä. Teoriaosuudessa käsittelemme lapsen kielen ja viestintätaitojen kehitystä sekä erilaisia puhetta tukevan kommunikaation muotoja, joita varhaiskasvatuksessa saatetaan käyttää.

Tutkimus suoritettiin laadullisesti haastatteluilla kolmella eri varhaiskasvatuksen osastolla. Jokaiselta osastolta osallistui kaksi lastentarhanopettajaa. Kaikki vastaajat käyttävät puhetta tukevaa kommunikaatiota varhaiskasvatuksessa ja kokevat että se edistää lapsen kielen kehitystä. Vastaajat käyttävät puhetta tukevaa kommunikaatiota pääasiallisesti oma-aloitteellisesti kun he huomaavat, että siitä on tarvetta lapsiryhmässä. Vastaajat ovat yksimielisiä siitä, että puhetta tukevasta kommunikaatiosta on hyötyä lapsen kielen kehitykselle. He myös kokevat, että puhetta tukeva kommunikaatio helpottaa heidän työtään.