Työhyvinvointi Peijaksen päivystysosastolla

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on Peijaksen sairaalan päivystysosaston työhyvinvoinnin kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta työhyvinvoinnistaan ja sen kehittämistarpeista.

Opinnäytetyö tehtiin Peijaksen sairaalan päivystysosastolla. Kohderyhmänä oli kymmenen vakituisessa työsuhteessa olevaa sairaanhoitajaa (N=10). Työvuorolistasta valittiin joka toinen vakituisessa työsuhteessa oleva sairaanhoitaja, ensimmäinen tiedonantaja arvottiin. Esseekirjoitelmissa pyydettiin vastausta kahteen kysymykseen, kuvaile osastollasi ilmeneviä psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja miten mielestäsi työhyvinvointia voisi osastollasi parantaa? Vastauksia saatiin yhdeksältä sairaanhoitajalta ja tekstiä kirjoitelmissa oli keskimäärin kolme sivua. Analyysimenetelmänä oli induktiivinen ja deduktiivinen sisällönanalyysi.

Tutkimustulosten mukaan suurimmat kuormitustekijät olivat riittämättömyyden kokeminen, kokeneiden hoitajien väsyminen, epäkäytännölliset tilat, henkilökuntapula, kiire, potilaiden raskashoitoisuus, johdon toiminta/asenne ja lääkäreiden toiminnassa koettu heikkous.

Päivystysosaston työhyvinvointia voisi sairaanhoitajien vastauksien perusteella parantaa yhteisöllisyyden kehittämisellä/parantamisella, avoimen keskustelun lisäämisellä, henkilökunnan kuuntelemisen lisäämisellä, koulutuksien lisäämisellä, rauhattomuuden vähentämisellä ja henkilökuntamäärän priorisoinnilla.

Työhyvinvoinnilla on tärkeä merkitys työhön sitoutumisen kannalta. Jatkotutkimusaihe voisi olla tutkimus tai opinnäytetyö, jolla haettaisiin esille positiivisia voimanvaroja päivystysosastolla.

The purpose of this study was to show how the health care workers in Peijas hospital perceive their psychological, physical and social well-being at work and how they think it can improved. The purpose is to incorporate their views as well as the findings of the study when working on improving the workplace well-being of the department.

The study was conducted in the emergency room of the Peijas hospital. The subjects of the study were ten nurses holding permanent positions (N=10) in the ward. Systematic random sampling method was used in selecting the subjects for the study using the work schedule as the selection list, the first nurse (starting point) was randomly drawn. Subjects were asked to answer two questions in essay style, describe the psychological, physical and social workload factors present at your workplace and what could be done to improve your work well-being? Completed questionnaires were received from nine nurses averaging three pages of text per questionnaire. The inductive and deductive content analyses were used as methods in this study.

The study showed that main workload factors were feeling of inadequacy, burnout within the more experienced nurses, non-functional spaces, lack of personnel, constant hurrying, demanding patient cases, actions/attitude of the supervisors and the doctor’s lack of interpersonal skills.

According to the questionnaires the work well-being in the emergency room could be improved by strengthening the feeling of solidarity, more open communication between nurses, doctors and the administrators, increased training, by reducing the unrest at the workplace and securing the sufficient number of staff at all times.

Work well-being plays an important part in people’s commitment to their employment. The follow-up research could be a study in which the positive resources at the emergency room are being searched for.