Pienten lasten kiusaaminen päiväkodissa henkilökunnan näkökulmasta
Heinonen, Mervi (2018)
Heinonen, Mervi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275789
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan kokemuksia ja näkemyksiä päiväkodissa tapahtuvasta lasten välisestä kiusaamisesta. Tavoitteena oli kerätä tietoa kiusaamisesta päiväkodissa – millaisia puuttumisen ja ennaltaehkäisyn keinoja on käytettävissä. Päiväkodeissa voi olla suuria eroja siinä, miten työntekijät käsittävät kiusaamisen varhaiskasvatuksessa. Mikäli kiusaamiseen ei puututa - lasta voidaan kiusata päiväkodista asti aina yläkouluun saakka lapsen kehitystä vahingoittavin seurauksin.
Käytin opinnäytetyössäni laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Järjestin haastattelut ryhmähaastattelun muodossa kahtena eri päivänä yhdessä Espoon kaupungin päiväkodissa. Ensimmäiseen haastatteluun osallistui kaksi lastentarhanopettajaa, ja toiseen haastatteluun osallistui yksi lastenhoitaja ja kaksi lastentarhanopettajaa. Lisäksi haastattelin varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.
Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että kiusaamista tapahtuu päiväkodissa. Päiväkodin työntekijöillä oli erilaisia näkemyksiä siitä - tapahtuuko kiusaamista tällä hetkellä. Henkilökunta käsitti kiusaamisen fyysisenä, psyykkisenä ja sanallisena toimintana. Menetelmiä kiusaamisen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn oli käytössä. Ilmiön havaitsemista pidettiin haastavana. Haastateltavat kokivat kiusaamiseen puuttumisen välttämättömäksi ja osaksi heidän eettisiä arvoja.
Kiusaamisen piirteitä tunnistettiin, moni kuvaili kiusaamista systemaattiseksi toiminnaksi. Puuttumisen menetelminä tavallisimpia olivat suora puuttuminen, keskustelu ja anteeksipyyntö. Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelua, ryhmän yhteisiä sääntöjä, luovia menetelmiä, pienryhmä toimintaa, aikuisen läsnäoloa ja lasten säännöllistä havainnointia pidettiin tärkeinä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Myös lasten osallisuus ja vanhempien kanssa tehtävä kasvatusyhteistyö koettiin tärkeiksi kiusaamisen ehkäisyn lähtökohdiksi. Henkilökunta toivoi varhaiskasvatukseen lisää resursseja ja lisäkoulutusta.
Käytin opinnäytetyössäni laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Järjestin haastattelut ryhmähaastattelun muodossa kahtena eri päivänä yhdessä Espoon kaupungin päiväkodissa. Ensimmäiseen haastatteluun osallistui kaksi lastentarhanopettajaa, ja toiseen haastatteluun osallistui yksi lastenhoitaja ja kaksi lastentarhanopettajaa. Lisäksi haastattelin varhaiskasvatuksen erityisopettajaa.
Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että kiusaamista tapahtuu päiväkodissa. Päiväkodin työntekijöillä oli erilaisia näkemyksiä siitä - tapahtuuko kiusaamista tällä hetkellä. Henkilökunta käsitti kiusaamisen fyysisenä, psyykkisenä ja sanallisena toimintana. Menetelmiä kiusaamisen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn oli käytössä. Ilmiön havaitsemista pidettiin haastavana. Haastateltavat kokivat kiusaamiseen puuttumisen välttämättömäksi ja osaksi heidän eettisiä arvoja.
Kiusaamisen piirteitä tunnistettiin, moni kuvaili kiusaamista systemaattiseksi toiminnaksi. Puuttumisen menetelminä tavallisimpia olivat suora puuttuminen, keskustelu ja anteeksipyyntö. Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelua, ryhmän yhteisiä sääntöjä, luovia menetelmiä, pienryhmä toimintaa, aikuisen läsnäoloa ja lasten säännöllistä havainnointia pidettiin tärkeinä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Myös lasten osallisuus ja vanhempien kanssa tehtävä kasvatusyhteistyö koettiin tärkeiksi kiusaamisen ehkäisyn lähtökohdiksi. Henkilökunta toivoi varhaiskasvatukseen lisää resursseja ja lisäkoulutusta.