Henkilökohtaisen avun keskuksen perustaminen Satakuntaan : työnantajien tarpeet ja toiveet
Jalonen, Marianna (2009)
Jalonen, Marianna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005179598
Tiivistelmä
Syyskuussa 2009 voimaan astuneen vammaispalvelulakiuudistuksen merkittävin muutos oli se, että henkilökohtainen apu muuttui vaikeavammaiselle henkilölle subjektiiviseksi oikeudeksi. Se tarkoittaa, että kunnan on järjestettävä tai korvattava palvelu siihen oikeutetulle henkilölle riippumatta siitä, onko kunta varautunut tarvittaviin kustannuksiin. Viimeistään lakiuudistus lisää palvelujen kehittämisen tarvetta, ja siihen vastaamisen yhtenä vaihtoehtona on seudullisen henkilökohtaisen avun keskuksen perustaminen Satakuntaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, pidetäänkö henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista Satakuntaan tarpeellisena, ja mitä palveluja keskuksen toivotaan tarjoavan. Lisäksi selvitettiin, paljonko ja millä tavalla järjestettyä henkilökohtaista apua tutkimushetkellä saatiin, sekä mihin tarkoitukseen henkilökohtaisen avustajan palveluja käytettiin. Satakunnan vammaispalveluverkosto -hankkeen toteuttaman kyselyn kohderyhmänä olivat henkilöt, joilla tutkimushetkellä oli voimassa oleva henkilökohtaisen avun palveluita vastaava päätös. Strukturoitu kyselylomakkeisto saatekirjeineen toimitettiin 216 henkilölle, joista kyselyn vastasi 73 henkilöä. Vastaukset purettiin Tixel -tilasto-ohjelmalla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista Satakuntaan.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet saivat tavalla tai toisella järjestettyä henkilökohtaista apua. Eniten apua saatiin alle 10 tuntia viikossa. Kymmenen prosenttia vastaajista sai apua yli sata tuntia viikossa. Käytetyin tapa henkilökohtaisen avun järjestämiseksi oli toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Eniten henkilökohtaisen avustajan palveluja käytettiin päivittäisten asioiden hoitamiseen kotona ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa avustamiseen. Lisää henkilökohtaisen avustajan palveluja tarvittaisiin harrastuksiin, kodin ulkopuoliseen asiointiin ja kotona avustamiseen. Henkilökohtaisen avun keskuksen perustaminen koettiin yksimielisesti tarpeelliseksi. Sen tarjoamiksi tärkeimmiksi palveluiksi nousivat henkilökohtaisten avustajien rekrytointi ja avustajien sijaisvälitystoiminta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, pidetäänkö henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista Satakuntaan tarpeellisena, ja mitä palveluja keskuksen toivotaan tarjoavan. Lisäksi selvitettiin, paljonko ja millä tavalla järjestettyä henkilökohtaista apua tutkimushetkellä saatiin, sekä mihin tarkoitukseen henkilökohtaisen avustajan palveluja käytettiin. Satakunnan vammaispalveluverkosto -hankkeen toteuttaman kyselyn kohderyhmänä olivat henkilöt, joilla tutkimushetkellä oli voimassa oleva henkilökohtaisen avun palveluita vastaava päätös. Strukturoitu kyselylomakkeisto saatekirjeineen toimitettiin 216 henkilölle, joista kyselyn vastasi 73 henkilöä. Vastaukset purettiin Tixel -tilasto-ohjelmalla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa henkilökohtaisen avun keskuksen perustamista Satakuntaan.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet saivat tavalla tai toisella järjestettyä henkilökohtaista apua. Eniten apua saatiin alle 10 tuntia viikossa. Kymmenen prosenttia vastaajista sai apua yli sata tuntia viikossa. Käytetyin tapa henkilökohtaisen avun järjestämiseksi oli toimia henkilökohtaisen avustajan työnantajana. Eniten henkilökohtaisen avustajan palveluja käytettiin päivittäisten asioiden hoitamiseen kotona ja kodin ulkopuolisessa asioinnissa avustamiseen. Lisää henkilökohtaisen avustajan palveluja tarvittaisiin harrastuksiin, kodin ulkopuoliseen asiointiin ja kotona avustamiseen. Henkilökohtaisen avun keskuksen perustaminen koettiin yksimielisesti tarpeelliseksi. Sen tarjoamiksi tärkeimmiksi palveluiksi nousivat henkilökohtaisten avustajien rekrytointi ja avustajien sijaisvälitystoiminta.