Yksilön hyvinvointia edistämässä - Tavoitteellisen hyvinvointiohjelman avulla
Johansson, Riitta (2018)
Johansson, Riitta
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805036351
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on noussut erittäin ajankohtaiseksi nopeasti muuttuvassa maailmassa ja se koskettaa jokaista työelämässä olevaa henkilöä. Työhyvinvointi ja työssäkäyvien terveyden edistäminen ovatkin yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita, jotka aiheuttavat keskusteluja päivittäin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ainutlaatuinen työhyvinvointia tukeva ohjelma työyhteisön tarpeista käsin. Uniikin ohjelman avulla pyrittiin löytämään työkaluja yksilöiden hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Opinnäytetyössä oli mukana kaksi toimeksiantajaa, 4event Oy ja Yliopiston Apteekki. 4event Oy oli mukana työhyvinvointiohjelman tuottamisessa ja ohjelma puolestaan laadittiin asiakaslähtöisesti Yliopiston Apteekin Lahden toimipisteen henkilökunnalle.
Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen ja se sisältää teoriaosuuden lisäksi käytännön toimenpiteet, johtopäätökset ja pohdinnan. Työn teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin työhyvinvointia sekä yksilön hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn teoreettisena viitekehyksenä on toiminut muun muassa työhyvinvoinnin portaat, työkykytalo sekä Marja-Liisa Mankan kehittämä malli työhyvinvoinnin osatekijöistä. Yksilön hyvinvoinnissa keskitytään erityisesti tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn.
Työn toiminnallisessa osuudessa kerrotaan toimenpiteistä, joita tehtiin yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman alkaessa työntekijöille tehtiin Kehon Ikä-kuntokartoitus sekä terveyskäyttäytymisen kysely, joiden avulla selvitettiin muun muassa terveyskuntoa, työkykyä ja koettua vireyttä. Kuntokartoitusten perusteella esille nousseita tarpeita olivat mm. ravitsemuksen parantaminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja henkisten voimavarojen kasvattaminen. Näihin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan monipuolisesti ohjelman aikana.
Työhyvinvoinnin ohjelma kosketti koko työyhteisöä (noin 40 henkilöä) ja kaikilla vakituisilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua tarjottuihin palveluihin. Lisäksi ohjelman aikana tarjottiin kohdennettua palvelua henkilöille, joiden terveyskunto oli kartoitusten perusteella heikentynyt. Kartoitusten mukaan nämä henkilöt kuuluivat terveysryhmään eli heidän kehon ikä oli +5 vuotta tai enemmän kuin kronologinen ikä. Terveysryhmään kuului noin 20% kaikista kartoitetuista ja heistä valmennukseen osallistui viisi henkilöä.
Johtopäätöksissä esitettyjen tulosten perusteella työhyvinvoinnin ohjelma oli kokonaisuudessaan edistänyt yksilöiden hyvinvointia. Ohjelman avulla saatiin kasvatettua merkittävästi työyhteisön kokemusta siitä, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan. Yksilötasolla aikaansaatiin moniakin muutoksia ja löydettiin uusia työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Monet henkilöistä alkoivat liikkua aktiivisemmin ja vähintäänkin tiedostamaan hyvinvoinnin tekijöitä. Lisäksi useimmat henkilöt tekivät muutoksia ravitsemukseen ja lisäsivät muun muassa kasvisten käyttöä. Saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella ohjelma oli yleisesti ottaen hyödyllinen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ainutlaatuinen työhyvinvointia tukeva ohjelma työyhteisön tarpeista käsin. Uniikin ohjelman avulla pyrittiin löytämään työkaluja yksilöiden hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Opinnäytetyössä oli mukana kaksi toimeksiantajaa, 4event Oy ja Yliopiston Apteekki. 4event Oy oli mukana työhyvinvointiohjelman tuottamisessa ja ohjelma puolestaan laadittiin asiakaslähtöisesti Yliopiston Apteekin Lahden toimipisteen henkilökunnalle.
Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen ja se sisältää teoriaosuuden lisäksi käytännön toimenpiteet, johtopäätökset ja pohdinnan. Työn teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin työhyvinvointia sekä yksilön hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työn teoreettisena viitekehyksenä on toiminut muun muassa työhyvinvoinnin portaat, työkykytalo sekä Marja-Liisa Mankan kehittämä malli työhyvinvoinnin osatekijöistä. Yksilön hyvinvoinnissa keskitytään erityisesti tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn.
Työn toiminnallisessa osuudessa kerrotaan toimenpiteistä, joita tehtiin yksilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelman alkaessa työntekijöille tehtiin Kehon Ikä-kuntokartoitus sekä terveyskäyttäytymisen kysely, joiden avulla selvitettiin muun muassa terveyskuntoa, työkykyä ja koettua vireyttä. Kuntokartoitusten perusteella esille nousseita tarpeita olivat mm. ravitsemuksen parantaminen, fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja henkisten voimavarojen kasvattaminen. Näihin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan monipuolisesti ohjelman aikana.
Työhyvinvoinnin ohjelma kosketti koko työyhteisöä (noin 40 henkilöä) ja kaikilla vakituisilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua tarjottuihin palveluihin. Lisäksi ohjelman aikana tarjottiin kohdennettua palvelua henkilöille, joiden terveyskunto oli kartoitusten perusteella heikentynyt. Kartoitusten mukaan nämä henkilöt kuuluivat terveysryhmään eli heidän kehon ikä oli +5 vuotta tai enemmän kuin kronologinen ikä. Terveysryhmään kuului noin 20% kaikista kartoitetuista ja heistä valmennukseen osallistui viisi henkilöä.
Johtopäätöksissä esitettyjen tulosten perusteella työhyvinvoinnin ohjelma oli kokonaisuudessaan edistänyt yksilöiden hyvinvointia. Ohjelman avulla saatiin kasvatettua merkittävästi työyhteisön kokemusta siitä, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan. Yksilötasolla aikaansaatiin moniakin muutoksia ja löydettiin uusia työkaluja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Monet henkilöistä alkoivat liikkua aktiivisemmin ja vähintäänkin tiedostamaan hyvinvoinnin tekijöitä. Lisäksi useimmat henkilöt tekivät muutoksia ravitsemukseen ja lisäsivät muun muassa kasvisten käyttöä. Saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella ohjelma oli yleisesti ottaen hyödyllinen.