Näkymätön kaupunginteatterissa : viittomakieli keinona kuulevien teatterissa

Abstract

Pohdin opinnäytetyössäni suomalaisen viittomakielen sisällyttämistä kuulevien teatteriin. Käytän pohjana taiteellista opinnäytetyötäni Vaasan kaupunginteatterissa Näkymätön lapsi –esityksessä. Käsittelen aihetta näkökulmastani näyttelijänä. Kerron työssäni viittomakielestä ja viittomakielisestä teatterista, viittomien käyttämisessä taiteellisessa opinnäytetyössäni ja yleisistä huomioistani näyttelijäntyössä. Näkymätön lapsi –esitys oli kuuleville suunnattu esitys. Kerronkin haasteistani ainoana suomalaista viittomakieltä taitavana työryhmässä ja sen vaikutuksesta viittomakielen käyttöön esityksessä. Pohdin erinäisiä asioita, jotka vaikuttivat lopullisen esityksen viittomien määrään. Käyn läpi myös huomioita oman roolityöni rakentamisesta. Uskon, että viittomakielen käyttö roolityössä saa kuurot osalliseksi esityksen maailmaa. Pohdin tässä työssä, miten se onnistui osana Näkymätön lapsi -esitystä, keskustellen lähteiden kanssa. Lähteinä olen käyttänyt haastatteluja näyttelijöiden kanssa, joilla on kokemusta viittomakielisestä teatterista, ja Charlie Åströmin esseetä hänen kokemuksistaan viittomakielisessä teatterissa sekä muuta teatterialan kirjallisuutta. Loppupäätelmäni on, että viittomakieltä on mahdollista käyttää myös kuulolähtöisessä teatteriesityksessä, kunhan se on hyvin suunniteltua.

I mitt examensarbete resonerar jag kring integreringen av det finska teckenspråket till hörandes teater. Jag använder mitt konstnärliga examensarbete på Vasa stadsteaters föreställningen Det osynliga barnet som grund. Jag behandlar ämnet från min synpunkt som skådespelare. I detta arbete berättar jag om teckenspråk och om teater på teckenspråk samt användningen av tecken i mitt konstnärliga arbete. Jag gör också allmänna observationer av mitt skådespelararbete i föreställningen. Det osynliga barnet var en föreställning riktad till hörande. Jag behandlar mina utmaningar som den enda teckenspråkskunniga personen i arbetsgruppen och hur detta påverkade mängden av tecken som användes i föreställningen. Jag resonerar kring olika omständigheter som påverkade detta. Jag gör även observationer hur jag byggde upp mitt rollarbete. Jag tror på att användning av teckenspråket i ett rollarbete gör döva mer delaktiga i föreställningens värld. I det här arbetet reflekterar jag över hur detta fungerade i föreställningen Det osynliga barnet genom att diskutera med mina källor. Som källmaterial har jag använt mig av intervjuer med skådespelare som har en bakgrund i teater på teckenspråk samt av Charlie Åströms essä om hans erfarenheter av teater på teckenspråk, samt av annan teaterlitteratur. Min slutsats är att det är möjligt att använda teckenspråk även i en hörselorienterad teaterföreställning, bara det är bra planerat.

In my bachelor’s thesis, I reflect on the integration of Finnish sign language in the hearing theatre. As a base for my thesis, I use the play The Invisible Child performed at the Vaasa City Theatre. I talk about the subject from my point of view as an actress. In my thesis, I explain Sign language and Sign language theatre, usage of Signs in my artistic thesis and my overall observations of my acting. The Invisible Child is a play targeted towards hearing people. I’m going to tell about my challenges as the only one who knew Sign language in the workgroup and its effects on the usage of Signs in the final piece. I reflect on different things that were affected by the number of Signs that were used in the performance. I also go through observations about my own acting. I believe that the usage of Sign language in drama makes deaf people more involved in the world of the play. In this thesis, I reflect on how well the use of Sign language went as a part of The Invisible Child performance. As my references, I have used interviews with actors who have experience with Sign language theatre, Charlie Åström’s essay of his experiences with Sign language theatre as well as other literature from the theatre field. My conclusion is that it is also possible to use Sign language in hearing-oriented theatre performance if it is well planned.