Yhteisöllisyyden imago : Kokkilan palvelukodin vanhusten tunnistamana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata palvelukodin vanhusten yhteisöllisyyden tuntemuksia. Tavoitteena oli tarkastella yhteisöllisyyden imagoa eli mielikuvaa. Näin toivotaan selviävän, onko me-henkeä nykyään palvelukodissa. Nykyinen hoitokäytäntö on se, että tuetaan kotona asumista ja laitoksissa, jopa palvelutaloissa ovat vanhukset yhä dementoituneempia. Dementia saattaa haitata vuorovaikutusta. Tavoitteena oli kehittää sosiaalista yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä.

Tutkimukseen osallistui kuusi vanhusta Kokkilan Palvelukodista. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelut suoritettiin 22.10.2009. Tuloksia havainnollistettiin suorien lainausten avulla ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.

Tulosten mukaan vanhukset tunnistivat, mitä yhteisöllisyys on. He eivät osanneet sanoin kuvata käsitettä, mutta tunsivat me-henkeä. Yhteisöllisyyden tuntemukset voimistuivat lauluhetkillä. Laulua voi mennä pelkästään kuuntelemaan. Yhdessä olo ja turvallisuus olivat tärkeintä. Vanhukset kertoivat jumpan olevan miellyttävä harrastus. Se oli suunniteltu heitä varten eikä liian rankkaa. Yksin oloa kunnioitettiin myös, koska vanhukset kokivat omaisensa tärkeimmiksi. Myönteinen yksinäisyys on kunnioitettavaa. Aisteista kuulon ja näön heikentyminen, huono liikuntakyky ja dementia olivat esteenä vuorovaikutuksessa ja harrastamisessa. Yhteishenkeä tunnettiin kuitenkin, kun vanhuksella oli ymmärtämystä ja hyvää tahtoa. Yhteisöllisyyden terveysvaikutus oli heille myös tuttua.

Tulokset antavat tietoa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien vanhusten tunnistamasta yhteisöllisyydestä. Tarkastelun kohteena oli heidän tuntemansa mielikuva koko palvelukodin yhteisöllisyydestä, koska yhteishenki antaa sisältöä ja merkitystä palvelukodin seniorien elämälle. Vanhuksilla pitäisi olla paljon yhteisiä hetkiä ja vuorovaikutustilanteita. Vanhus kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä ja tukea iäkkäänäkin.

IMAGE OF COMMUNITY - KOKKILA ELDERLY HOME SERVICE IDENTIFICATION

The purpose of this study was to describe senses of the community in old people’s home Kokkila. The Aim was to view the imago of the communality. In this way the team spirit is trusted to clarify in old people’s home nowadays. Current clinical practice is to support the living at home and even in old people’s home elderly is more and more demented. Dementia may disturb interaction. The aim was to develop social being together and sense of community.

Six old people took part in examination. The data was collected 22.10.2009 by using the half structured theme interview. The results were illustrated by direct quotations and the qualitative aspect was analysed by using a content analysis.

According to the results elderly patients recognized what means the sense of community. They couldn’t describe by words the concept but They felt the sense of community. The sense of community got stronger b the moment of singing. Singing could only listen to. Being together and the safety were important. The old people told that gymnastics were a pleasant exercise. It was planned for them and it wasn’t too hard. Being alone was respected too because elderly relatives felt the most important. The positive loneliness is worthy. Senses of hearing and visual impairment, poor physical ability and dementia were the obstacle to interact and exercise. Community spirit was known, however, when the old people were understanding and good will. Community health effect was also familiar to them

The results provide information on long-term institutional care of elderly people from recognizing of community. Under review was such a sense of the whole image of the home of community service as the spirit gives meaning and significance of the service life of senior citizens home. In the elderly, should be far more common moments of interaction and situations. The old man in need of another human intimacy and support in old age too.