Savimaan kasvukunnon parantaminen
Savonen, Juuso (2018)
Savonen, Juuso
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046464
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet sääilmiöt ovat asettaneet suuria haasteita maanviljelijöille. Pitkään kestävät sateet, lämpötilojen suuret vaihtelut ja leudot talvet ovat suuria riskejä sadonmuodostukselle ja pel-tomaan rakenteelle. Varsinkin savimailla talvien huono routatilanne vai-kuttaa suuresti niiden muokkautuvuuteen ja viljelykasvien kasvuun.
Varsinais-Suomen saviseutujen viljelijät ovat kertoneet, kuinka viljely on vaikeutunut varsinkin erikoiskasvien kohdalla. Tämä on lisännyt mono-kulttuuria viljelykierrossa, vähentänyt pelto-ekosysteemin lajistoa ja mo-nimuotoisuutta. Väkilannoitteiden lisääntynyt käyttö on vähentänyt or-gaanisten lannoitteiden käyttöä runsaasti, ja karjatalouksien muuttumi-nen kasvinviljelytiloiksi on vähentänyt lannan käyttöä ja saatavuutta.
Myös maatalouden koneellistuminen suurempiin koneketjuihin on lisän-nyt märkinä vuosina tiivistymisongelmia, jotka voivat näkyä savimailla kymmenien vuosien ajan. Myös viljelijöiden huono taloudellinen tilanne on vähentänyt pellonkunnostustoimenpiteitä. Piiriojien raivaus, kalkitus ja maalajille tyypillinen lannoitus ovat vähentyneet huonon kannattavuusti-lanteen johdosta.
Opinnäytetyöni päätavoite on löytää keinoja juuri edellä mainittuihin on-gelmiin, tiivistymien rikkomiseen, viljelykierron monipuolistamiseen, pel-toekosysteemin lajiston kasvattamiseen ja peltomaan kemiallisen tasa-painon löytämiseen. Näitä asioita saadaan tutkimalla muokkauksen eri vaihtoehtoja, lisäämällä viljelykiertoon uusia kasveja, tutkimalla maan rakennetta lähempää kuin koneen hytistä ja tutkailemalla maan vilja-vuustutkimuksen tuloksia. Olen tehnyt tutkimustyötä omalla kotitilallani, jossa olen lisännyt peltoluonnon monipuolisuutta, rikkonut tiivistymiä ja pohtinut peltomaan kemiallista puolta. Näistä saatuja tuloksia esittelen opinnäytetyössäni käytännön osuutena.
Nykyään kaikki ihmiset maapallolla voivat kertoa, mikä on ilmastonmuu-tos. Harva kuitenkin tietää mikä siihen on ratkaisu ja mikä sen voisi estää. Mutta maanviljelijä voi ainakin estää sen etenemistä omilla viljelytoimil-laan ja ratkaisuillaan. Kasvipeitteisyyden ja hiilensidonnan lisääminen vil-jelykierron avulla on mainio keino vähentää ilmastopäästöjä ja samalla kasvattaa satotasoa.
Varsinais-Suomen saviseutujen viljelijät ovat kertoneet, kuinka viljely on vaikeutunut varsinkin erikoiskasvien kohdalla. Tämä on lisännyt mono-kulttuuria viljelykierrossa, vähentänyt pelto-ekosysteemin lajistoa ja mo-nimuotoisuutta. Väkilannoitteiden lisääntynyt käyttö on vähentänyt or-gaanisten lannoitteiden käyttöä runsaasti, ja karjatalouksien muuttumi-nen kasvinviljelytiloiksi on vähentänyt lannan käyttöä ja saatavuutta.
Myös maatalouden koneellistuminen suurempiin koneketjuihin on lisän-nyt märkinä vuosina tiivistymisongelmia, jotka voivat näkyä savimailla kymmenien vuosien ajan. Myös viljelijöiden huono taloudellinen tilanne on vähentänyt pellonkunnostustoimenpiteitä. Piiriojien raivaus, kalkitus ja maalajille tyypillinen lannoitus ovat vähentyneet huonon kannattavuusti-lanteen johdosta.
Opinnäytetyöni päätavoite on löytää keinoja juuri edellä mainittuihin on-gelmiin, tiivistymien rikkomiseen, viljelykierron monipuolistamiseen, pel-toekosysteemin lajiston kasvattamiseen ja peltomaan kemiallisen tasa-painon löytämiseen. Näitä asioita saadaan tutkimalla muokkauksen eri vaihtoehtoja, lisäämällä viljelykiertoon uusia kasveja, tutkimalla maan rakennetta lähempää kuin koneen hytistä ja tutkailemalla maan vilja-vuustutkimuksen tuloksia. Olen tehnyt tutkimustyötä omalla kotitilallani, jossa olen lisännyt peltoluonnon monipuolisuutta, rikkonut tiivistymiä ja pohtinut peltomaan kemiallista puolta. Näistä saatuja tuloksia esittelen opinnäytetyössäni käytännön osuutena.
Nykyään kaikki ihmiset maapallolla voivat kertoa, mikä on ilmastonmuu-tos. Harva kuitenkin tietää mikä siihen on ratkaisu ja mikä sen voisi estää. Mutta maanviljelijä voi ainakin estää sen etenemistä omilla viljelytoimil-laan ja ratkaisuillaan. Kasvipeitteisyyden ja hiilensidonnan lisääminen vil-jelykierron avulla on mainio keino vähentää ilmastopäästöjä ja samalla kasvattaa satotasoa.