Talotekniikan analysointi
Yrttimaa, Pasi (2018)
Yrttimaa, Pasi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026219
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin talotekniikan mittaus- ja analysointijärjestelmän luomiseen.
Tavoitteena oli toteuttaa kustannustehokas ja vikasietoinen analysointijärjestelmä, jossa
käytetään kehittyneen analysoinnin keinoja rikastamaan yksinkertaista anturidataa.
Mittauksissa voidaan tyypillisesti käyttää hyvin monenlaisia antureita, kuten lämpötila-, rajatieto-,
paine-, virtaus- ja energia-antureita. Lämpötila-anturit ovat näistä kaikkein edullisempia
ja myös edullisia asentaa. Opinnäytetyön tärkein tavoite oli tutkia edullisten lämpötila-
antureiden käyttöä myös muun kuin pelkän lämpötila-analyysin tuottamiseen. Kohteen
tekniseen tilaan kaapeloitiin kymmenen lämpötila-anturia eri mittapisteisiin. Ilmanvaihtokoneesta
mitattiin neljää eri lämpötilaa. Lämmöntuottoon liittyen mitattiin lämpöpumpun
lämmönvaihtimen lämpötilaa. Lämminvesivaraajista kolmea eri lämpötilaa ja lämmönsiirrosta
kahta lämpötilaa.
Mittaustiedot välitettiin internetin pilvipalveluun, johon mittauksia kerättiin yli kahden
vuoden ajan ennen analysoinnin aloittamista.
Analysointi toteutettiin R-kielellä graafisen data analyysin keinoin. Selvitettiin lämpöpumpun
tyypillisiä käyttöalueita. Tunnistettiin ilmanvaihdon mittauksista, milloin kohteessa
lämmitettiin takkaa ja saunaa. Löydettiin keinoja ilmanvaihtokoneen vikojen monitorointiin.
Tarkkailtiin lämpöpumpun sulatusjaksojen vaikutusta lattialämmityspiirin toimintaan.
Selvitettiin tunti- ja viikonpäivätasolla, miten kohteessa käytetään lämmintä käyttövettä.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yksinkertaisestakin mittausdatasta saadaan hyvin paljon
uutta tietoa irti yhdistelemällä mittaustietoja toisiinsa tai ulkopuolisiin lähteisiin. Vaatimuksena
on kuitenkin riittävä tieto ympäristöstä, jossa data on tuotettu.
Tavoitteena oli toteuttaa kustannustehokas ja vikasietoinen analysointijärjestelmä, jossa
käytetään kehittyneen analysoinnin keinoja rikastamaan yksinkertaista anturidataa.
Mittauksissa voidaan tyypillisesti käyttää hyvin monenlaisia antureita, kuten lämpötila-, rajatieto-,
paine-, virtaus- ja energia-antureita. Lämpötila-anturit ovat näistä kaikkein edullisempia
ja myös edullisia asentaa. Opinnäytetyön tärkein tavoite oli tutkia edullisten lämpötila-
antureiden käyttöä myös muun kuin pelkän lämpötila-analyysin tuottamiseen. Kohteen
tekniseen tilaan kaapeloitiin kymmenen lämpötila-anturia eri mittapisteisiin. Ilmanvaihtokoneesta
mitattiin neljää eri lämpötilaa. Lämmöntuottoon liittyen mitattiin lämpöpumpun
lämmönvaihtimen lämpötilaa. Lämminvesivaraajista kolmea eri lämpötilaa ja lämmönsiirrosta
kahta lämpötilaa.
Mittaustiedot välitettiin internetin pilvipalveluun, johon mittauksia kerättiin yli kahden
vuoden ajan ennen analysoinnin aloittamista.
Analysointi toteutettiin R-kielellä graafisen data analyysin keinoin. Selvitettiin lämpöpumpun
tyypillisiä käyttöalueita. Tunnistettiin ilmanvaihdon mittauksista, milloin kohteessa
lämmitettiin takkaa ja saunaa. Löydettiin keinoja ilmanvaihtokoneen vikojen monitorointiin.
Tarkkailtiin lämpöpumpun sulatusjaksojen vaikutusta lattialämmityspiirin toimintaan.
Selvitettiin tunti- ja viikonpäivätasolla, miten kohteessa käytetään lämmintä käyttövettä.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että yksinkertaisestakin mittausdatasta saadaan hyvin paljon
uutta tietoa irti yhdistelemällä mittaustietoja toisiinsa tai ulkopuolisiin lähteisiin. Vaatimuksena
on kuitenkin riittävä tieto ympäristöstä, jossa data on tuotettu.