"Lyckopiller gör mig inte lycklig" : en kvalitativ studie om upplevelser kring antidepressiva läkemedel

Abstract

Syftet med examensarbetet är att lyfta fram upplevelserna hos de som använt sig av antidepressiva läkemedel, samt vad som varit positivt och negativt med deras läkemedelsbehandling. Det lyfts även fram vilka andra behandlingsmetoder, som varit till hjälp vid depression. Genom arbetet vill vi minska stigmat för psykisk ohälsa, samt öka kunskap om läkemedelsbehandlingen vid depression. För att besvara syftet har följande frågeställningar använts: Vad har de som använt antidepressiva läkemedel för upplevelser om behandlingen? Vilka andra behandlingsmetoder har varit till hjälp vid depression?

I studien har vi analyserat tre bloggar och två intervjuer. Vår teoretiska utgångspunkt är Erikssons (1994) teori om lidande. Informationen har analyserats enligt kvalitativ innehållsanalys.

Resultatet i studien är indelat i tre huvudkategorier: Fördelar med antidepressiva läkemedel, nackdelar med antidepressiva läkemedel och andra faktorer som hjälpt tillfrisknandet. Huvudkategorierna har delats in i kategorier. I resultatet framkommer att trots många biverkningar orsakade av antidepressiva läkemedel, var läkemedlen en förutsättning för att klara sig igenom depressionen. Våra informanter var ense om att antidepressiva läkemedel i kombination med terapi var en effektiv behandlingsmetod.

Tutkimuksen tavoite on tutkia mitä he, jotka ovat syöneet masennus lääkkeitä, ovat kokeneet niistä, sekä mitkä niiden edut ja haitat ovat ja kokemuksia muista hoitomenetelmistä, jotka auttavat masennusta vastaan. Haluamme tutkimuksen tekemällä vähentää psyykkisten häiriöiden aiheuttamaa häpeä levittämällä tietoa masennus lääkkeistä. Jotta saavuttaisimme tavoitteemme, tutkimuksessa kysytään: Mitkä ovat heidän, jotka ovat käyttäneet masennus lääkkeitä, kokemukset ja mielipiteet lääkkeistä? Mitkä muut hoitomenetelmät ovat auttaneet masennusta?

Tutkimuksessa kolme eri blogia on analysoitu yhdessä kahden puolistrukturoitujen haastattelujen kanssa. Teoreettiseksi lähtökohdaksi on valittu Erikssonin (1994) teoria kärsimyksestä. Tiedot ovat analysoitu laadullisen sisällys analyysin mukaan.

Tutkimuksen tulos on jaettu kolmeen eri pääluokkaan: masennus lääkkeiden edut, masennus lääkkeiden haitat ja muut tekijät, jotka ovat auttaneet paranemista. Pääluokat ovat jaettu alaluokkiin. Tuloksessa tulee ilmi, että vaikka masennus lääkkeiden haittavaikutukset ovat monet, lääkkeet ovat edellytys, jotta masennuksesta selviäisi. Meidän ilmiantajat olivat samaa mieltä siitä, että masennus lääkkeet terapian kera oli tehokas hoitomenetelmä.

The aim with this thesis is to study people’s experiences from antidepressants, what pros and cons these have, and which other methods of treatment has helped their depression. Through this study we want to reduce the stigma that surrounds the subject of mental illness, by increasing the knowledge about the antidepressants. The research questions that were used for this study are: What are the opinions and experiences about the antidepressants from the ones who has used it? What other methods of treatment has been helpful for curing their depression?

In the study three different blogs have been analyzed together with two semi structured interviews. Our theoretical basis is Eriksson’s (1994) theory about suffering. The data has been analyzed according to qualitative content analysis.

The results in this study are split into three main categories: Pros with the antidepressants, cons with the antidepressants, and other factors that helped with the recovery. The main categories have been split into subcategories. The result shows that even though the antidepressant caused several side effects, it was crucial for being able to make it through the depression. Our respondents agreed that the combination of antidepressants and therapy was an effective treatment method.