Inverkan av utsädesmängd, gödsling och växtskydd på vårrapsens utveckling
Vilander, Saara; Vilander, Saara (2018)
Vilander, Saara
Vilander, Saara
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046546
Tiivistelmä
Kevätrapsin kehittymiseen vaikuttaa siemenmäärä, lannoitusintensiteetti ja pahkahomeen esiintyminen. Näiden kolmen tekijän vaikutuksia tutkittiin kahdentoista erilaisen käsittelyn muodossa. Nämä käsittelyt viljeltiin kolme kertaa toistetun lohkokokeen muodossa. Koe suoritettiin kenttätutkimuksena Nylands Svenska Lantbrukssällskapenin Västankvarnin maatilalla Inkoossa, Länsi-Uudellamaalla.
Hoitoihin sisältyi kolme erilaista siemenmäärää (50, 100 tai 150 siementä neliömetriä kohden), kaksi erilaista lannoiteintensiteettiä (peruslannoitus sisälsi 112 kg typpeä, 5,5 kg fosforia, 18 kg kaliumia, 13,8 kg rikkiä, 0,84 kg booria ja 0,0063 kg seleeniä per hehtaari tai peruslannoitus plus lisälannoitus 40 kg typpeä per hehtaari) sekä pahkahomeen torjunnan poisjättäminen tai pahkahomeen ruiskutus fungisidillä Propulse 0,75 l/ha.
Siemenmäärä vaikutti kasvien lukumäärään neliömetriä kohden, sivuversojen määrään, litujen määrään kasvia kohti, kannan paksuuteen sekä siemensatoon. Mitä pienempi siementen määrä, sitä enemmän yksittäinen rapsitaimi kompensoi menetystä lisäämällä biomassan muodostumista. Lisälannoite nosti tuhatjyväpainoa ja klorofyllipitoisuutta mutta laski öljypitoisuutta. Lisälannoituksen vaikutus siemensatoon ei ollut merkittävää. Peruslannoituksen yhteydessä pahkahometartunta oli vähäisempää kuin lisälannoituksen yhteydessä ja väheni entisestään fungisidikäsittelyn aikana. Pahkahomeen torjuminen ei kuitenkaan mahdollistanut siemensadon huomattavaa kasvua.
Kevätrapsin viljelyssä 150 siementä neliömetriä kohti sekä peruslannoitus ja lisälannoitus antavat suurimman siemensadon. Loppujen lopuksi sadon määrää vaikuttaa vain siemenmäärä. Fungisidillä on suurin merkitys vain lisälannoituksen yhteydessä.
Hoitoihin sisältyi kolme erilaista siemenmäärää (50, 100 tai 150 siementä neliömetriä kohden), kaksi erilaista lannoiteintensiteettiä (peruslannoitus sisälsi 112 kg typpeä, 5,5 kg fosforia, 18 kg kaliumia, 13,8 kg rikkiä, 0,84 kg booria ja 0,0063 kg seleeniä per hehtaari tai peruslannoitus plus lisälannoitus 40 kg typpeä per hehtaari) sekä pahkahomeen torjunnan poisjättäminen tai pahkahomeen ruiskutus fungisidillä Propulse 0,75 l/ha.
Siemenmäärä vaikutti kasvien lukumäärään neliömetriä kohden, sivuversojen määrään, litujen määrään kasvia kohti, kannan paksuuteen sekä siemensatoon. Mitä pienempi siementen määrä, sitä enemmän yksittäinen rapsitaimi kompensoi menetystä lisäämällä biomassan muodostumista. Lisälannoite nosti tuhatjyväpainoa ja klorofyllipitoisuutta mutta laski öljypitoisuutta. Lisälannoituksen vaikutus siemensatoon ei ollut merkittävää. Peruslannoituksen yhteydessä pahkahometartunta oli vähäisempää kuin lisälannoituksen yhteydessä ja väheni entisestään fungisidikäsittelyn aikana. Pahkahomeen torjuminen ei kuitenkaan mahdollistanut siemensadon huomattavaa kasvua.
Kevätrapsin viljelyssä 150 siementä neliömetriä kohti sekä peruslannoitus ja lisälannoitus antavat suurimman siemensadon. Loppujen lopuksi sadon määrää vaikuttaa vain siemenmäärä. Fungisidillä on suurin merkitys vain lisälannoituksen yhteydessä.