Inverkan av utsädesmängd, gödsling och växtskydd på vårrapsens utveckling

Abstract

Vid vårrapsens utveckling samverkar beståndstäthet, gödslingsintensitet och förekomst av bomullsmögel. Effekterna av dessa tre faktorer undersöktes i form av tolv olika behandlingar. Dessa behandlingar odlades i tre upprepningar i form av ett blockförsök. Försöket utfördes som ett fältförsök av Nylands Svenska Lantbrukssällskap på Västankvarn gård i Ingå, Västra Nyland.

Behandlingarna omfattade tre olika beståndstätheter (50, 100 respektive 150 frön per kvadratmeter), två olika gödslingsintensiteter (grundgiva med 112 kg kväve, 5,5 kg fosfor, 18 kg kalium, 13,8 kg svavel, 0,84 kg bor och 0,0063 kg selen per hektar, respektive grundgiva plus tilläggsgiva 40 kg kväve per hektar) samt utelämnad bekämpning av bomullsmögel respektive besprutning med fungiciden Propulse (0,75 l/ha).

Utsädesmängden påverkade antalet plantor per kvadratmeter, antalet förgreningar, antalet skidor per planta, stammens tjocklek samt fröskörden. Ju lägre utsädesmängden var, desto mer kompenserade den enstaka rapsplantan genom ökad biomassabildning. Tilläggsgödsling ökade tusenkornsvikten och klorofyllhalten men sänkte oljehalten. Effekten av tilläggsgödslingen på fröskörden var obetydlig. Angreppen av bomullsmögel var lägre vid enbart grundgödsling än vid tilläggsgödsling och minskade vid behandling med fungicid. Bekämpning av bomullsmögel medgav dock ingen märkbar ökning av fröskörden.

Vid odling av vårraps ger en utsädesmängd på 150 frön per kvadratmeter och en grund-, samt tilläggsgödsling högst skörd. Dock påverkas skörden signifikant endast av utsädesmängden. Fungiciden har bäst effekt med enbart grundgödsling.

In the development of spring oilseed rape, seed rate, intensity of fertilization and occurrence of Sclerotinia sclerotiorum disease all interact. The effects of these three factors were investigated in the form of twelve different treatments. These treatments were combined in the form of a block trial with three replications. The experiment was carried out as a field trial by Nylands Svenska Lantbrukssällskap at Västankvarn farm in Ingå, Västra Nyland.

The treatments included three different seed densities (50, 100 and 150 seeds per square meter), two different fertilization intensities (112 kg nitrogen, 5,5 kg phosphorus, 18 kg potassium, 13,8 kg sulfur, 0,84 kg boron and 0,0063 kg selenium per hectare, respectively basic fertilization plus additionally 40 kg nitrogen per hectare), and fungicide treatment against S. sclerotiorum with the fungicide Propulse (0,75 l/ha) vs. untreated crop.

The seed rate affected the number of plants per square meter, the number of branches, the number of seed pods per plant, shoot diameter and seed harvest. The lower the seed rate, the more the single plant compensated for it by increasing biomass. Additional nitrogen fertilizer increased the seed weight and chlorophyll content but lowered the oil content. The effect of additional fertilization on the seed harvest was insignificant. The occurrence of S. sclerotiorum was lower with basic fertilization than in the treatment with additional nitrogen fertilization, and decreased as a result of fungicide treatment. However, combating S. sclerotiorum did not yield any noticeable increase in seed harvest.

The highest harvest was obtained with a rate of 150 seeds per square meter and basic combined with additional nitrogen fertilization. Only the seed rate had a statistically significant impact. Fungicide treatment yielded the best effect in combination with only basic fertilization.

Kevätrapsin kehittymiseen vaikuttaa siemenmäärä, lannoitusintensiteetti ja pahkahomeen esiintyminen. Näiden kolmen tekijän vaikutuksia tutkittiin kahdentoista erilaisen käsittelyn muodossa. Nämä käsittelyt viljeltiin kolme kertaa toistetun lohkokokeen muodossa. Koe suoritettiin kenttätutkimuksena Nylands Svenska Lantbrukssällskapenin Västankvarnin maatilalla Inkoossa, Länsi-Uudellamaalla.

Hoitoihin sisältyi kolme erilaista siemenmäärää (50, 100 tai 150 siementä neliömetriä kohden), kaksi erilaista lannoiteintensiteettiä (peruslannoitus sisälsi 112 kg typpeä, 5,5 kg fosforia, 18 kg kaliumia, 13,8 kg rikkiä, 0,84 kg booria ja 0,0063 kg seleeniä per hehtaari tai peruslannoitus plus lisälannoitus 40 kg typpeä per hehtaari) sekä pahkahomeen torjunnan poisjättäminen tai pahkahomeen ruiskutus fungisidillä Propulse 0,75 l/ha.

Siemenmäärä vaikutti kasvien lukumäärään neliömetriä kohden, sivuversojen määrään, litujen määrään kasvia kohti, kannan paksuuteen sekä siemensatoon. Mitä pienempi siementen määrä, sitä enemmän yksittäinen rapsitaimi kompensoi menetystä lisäämällä biomassan muodostumista. Lisälannoite nosti tuhatjyväpainoa ja klorofyllipitoisuutta mutta laski öljypitoisuutta. Lisälannoituksen vaikutus siemensatoon ei ollut merkittävää. Peruslannoituksen yhteydessä pahkahometartunta oli vähäisempää kuin lisälannoituksen yhteydessä ja väheni entisestään fungisidikäsittelyn aikana. Pahkahomeen torjuminen ei kuitenkaan mahdollistanut siemensadon huomattavaa kasvua.

Kevätrapsin viljelyssä 150 siementä neliömetriä kohti sekä peruslannoitus ja lisälannoitus antavat suurimman siemensadon. Loppujen lopuksi sadon määrää vaikuttaa vain siemenmäärä. Fungisidillä on suurin merkitys vain lisälannoituksen yhteydessä.