Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Syöpäpotilaan lymfaturvotuksen hoitoketjun kehittäminen : Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella
Tuomi, Hanna (2018)
Tuomi, Hanna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805066649
Tiivistelmä
Syöpäpotilaille voi syöpähoitojen seurauksena ilmaantua lymfaturvotusta. Lymfaturvotus alentaa potilaan toimintakykyä ja heikentää elämänlaatua. Eniten lymfaturvotusta ilmenee rintasyöpää sairastavilla, mutta myös muillakin syöpää sairastavilla riski on olemassa. Lymfaturvotuksen ehkäisy ja varhainen hoito ovat tärkeitä. Niillä on mahdollista vähentää lymfaturvotuksen aiheuttamia komplikaatioita ja parantaa potilaan elämänlaatua.
Lymfaturvotuksen hoito perustuu kompressiohoitoon, terapeuttisten harjoitteiden ohjaukseen ja manuaaliseen lymfaterapiaan. Lymfaturvotuksen hoito toteutuu moniammatillisesti erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Satakunnassa lymfaturvotuksen hoitokäytännöt on todettu olevan vaihtelevia, ammattilaiset toivoivat hoitoketjun yhtenäistämistä.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää Satakunnan alueellista lymfaturvotuspotilaan hoitoketjua. Tavoitteena oli lisätä potilaiden saaman hoidon laatua ja tasa-arvoisuutta sekä tehostaa toimintaa. Tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ammattilaisilta heidän kokemuksistaan käytössä olevista hoitokäytännöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina (N=6) Satakunnan perusterveydenhuollon yksikköihin, joissa lymfaturvotuspotilaita hoidetaan. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella ammattilaiset kokivat tarvitsevat tietoa lymfaturvotuksen nykyisistä hoitokäytännöistä, jotta voisivat toteuttaa hoitoa näyttöön perustuen. Potilaiden ohjaamista on kehitettävä. Potilastietojen kulku on turvattava. Kompressiohoidon toteuttamiseen ja tukihihan mittaamiseen toivottiin työpajatyyppistä koulutusta. Yhteistyöverkoston kehittämistä ammattilaisille pidettiin hyvänä. Koulutetun lymfaterapeutin kuuluminen hoitotiimiin todettiin parantavan koko yksikön toimintaa ja selkeyttävän toimintatapoja.
Projektin seurauksena kehittämistyö on käynnistynyt Satakunnan sairaanhoitopiirissä tutkimustulosten mukaan. Jatkossa on mahdollista laatia alueellinen lymfaturvotuksen hoitoketju, joka on sähköisesti saatavissa ja siten käytettävissä potilastyön tukena.
Lymfaturvotuksen hoito perustuu kompressiohoitoon, terapeuttisten harjoitteiden ohjaukseen ja manuaaliseen lymfaterapiaan. Lymfaturvotuksen hoito toteutuu moniammatillisesti erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Satakunnassa lymfaturvotuksen hoitokäytännöt on todettu olevan vaihtelevia, ammattilaiset toivoivat hoitoketjun yhtenäistämistä.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää Satakunnan alueellista lymfaturvotuspotilaan hoitoketjua. Tavoitteena oli lisätä potilaiden saaman hoidon laatua ja tasa-arvoisuutta sekä tehostaa toimintaa. Tutkimuksellisen osuuden tarkoituksena oli tuottaa tietoa perusterveydenhuollon ammattilaisilta heidän kokemuksistaan käytössä olevista hoitokäytännöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina (N=6) Satakunnan perusterveydenhuollon yksikköihin, joissa lymfaturvotuspotilaita hoidetaan. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten perusteella ammattilaiset kokivat tarvitsevat tietoa lymfaturvotuksen nykyisistä hoitokäytännöistä, jotta voisivat toteuttaa hoitoa näyttöön perustuen. Potilaiden ohjaamista on kehitettävä. Potilastietojen kulku on turvattava. Kompressiohoidon toteuttamiseen ja tukihihan mittaamiseen toivottiin työpajatyyppistä koulutusta. Yhteistyöverkoston kehittämistä ammattilaisille pidettiin hyvänä. Koulutetun lymfaterapeutin kuuluminen hoitotiimiin todettiin parantavan koko yksikön toimintaa ja selkeyttävän toimintatapoja.
Projektin seurauksena kehittämistyö on käynnistynyt Satakunnan sairaanhoitopiirissä tutkimustulosten mukaan. Jatkossa on mahdollista laatia alueellinen lymfaturvotuksen hoitoketju, joka on sähköisesti saatavissa ja siten käytettävissä potilastyön tukena.