Ikäihmisten depressiivisyys ja sen yhteydet sosiaaliseen hyvinvointiin : Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia Seinäjoen alueella

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee depressiivisyyttä ja sen yhteyksiä sosiaaliseen hyvinvointiin. Työn tavoitteena oli tutkia seinäjokelaisten ikäihmisten kokemuksia omasta psyykkisestä hyvinvoinnistaan depressiivisyyden näkökulmasta, sekä sen yhteyksistä sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuskysymykset olivat; miten haastatellut kokivat oman psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa, missä määrin depressioriskiä esiintyi haastatelluilla sekä onko depressioriskillä yhteyksiä sosi-aaliseen hyvinvointiin. Tutkimus on kahden toisiaan lähellä olevan toimintakyvyn osa-alueen ainestotriangulaatio, sillä tutkimusmateriaali perustuu sekä avoimiin että suljettuihin kysymyksiin. Tutkimusmateriaalina on hyvinvointia edistävien kotikäyntien haastattelulomakkeet vuodelta 2016. Tutkimuksessa on hyödynnetty tutkimuskäyttöön luvan antaneiden lomakkeet, joita oli 130. Aineisto on analysoitu aineistopohjaisena sisällönanalyysina. Opinnäytetyön ensimmäisessä teorialuvussa käsitellään ikäihmistä ja hänen asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kolmatta, neljättä ja viidettä ikää. Toisessa teorialuvussa käsitellään ikäihmisten mielenterveyttä ja sen ominaispiirteitä, depressiivisyyttä sekä mielenterveyden riski- ja suojaavia tekijöitä sekä depressiivisyyden tunnistamista. Kolmannessa teorialuvussa käsitellään sosiaalisen hyvinvoinnin käsitettä sekä sosiaalisia verkostoja sen osana, toimintakyvyn yhteyksiä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä sosiaalista hyvinvointia ikääntymisen tukena. Tutkimustulokset osoittavat, että ikäihmiset kokevat oman psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa keskimäärin hyvänä. Seinäjokisten ikäihmisten riski sairastua depressioon on matala. Depressiivisyydellä ja depressioriskillä on yhteyksiä koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös sosiaalisen hyvinvoinnin subjektiivinen kokemus korostuu, sillä sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen määrä ei korreloi sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa.

This thesis addresses depressiveness and its connection to social welfare. The aim for this thesis is to study mental welfare from the depressiveness point of view and its connection to social welfare experiences among elderly people in Seinäjoki area. The research questions are: 1. how the interviewees experience their own mental and social welfare, 2. to what extent the depression risk appeared and 3. does depression have any connection to social welfare or not. The thesis is a study of two performance divisions using triangulation, because the study substance is based on open and close questions. The focus on this thesis is on welfare preventing home visit interview forms from 2016. 130 interviews were used, the ones who had interviewees’ permissions to be used in the study. The material has been analysed using a material based content analysis. The first theory section is about elderly people and their status in Finnish society and third, fourth and fifth about age. The second theory section deals with mental health among the elderly, depressiveness and the risk and protective factors and how to recognize depressiveness. The third theory section is about social welfare concept and social connections as part of it, performance connections to mental and social welfare in favour of aging. The study results show that elderly experience their own mental and social welfare as good on average. The Elderly’s risk of depression is low in Seinäjoki. Depressiveness and risk for depression have connections to social welfare. Social welfare’s subjective experience is also emphasized, because the amount of social relationships and interaction is not correlated with social welfare.