Vallaton : kerronnan näkökulmia dokumenttielokuvan teossa

Abstract

Opinnäytetyöni tarkastelee dokumenttielokuvan kerronnan muotoutumista tekoprosessin tuloksena. Lähestyn aihetta oman kokemukseni kautta Vallaton-dokumentin toisena ohjaajana. Tarkastelen Vallaton-dokumentin tekoprosessia subjektiivisesta näkökulmasta ja käsittelen sitä intentionaalisen toiminnan tuloksena ottaen huomioon myös luovan työn luonteen ”tiedostamattomana prosessina”.

Analysoin opinnäytetyössäni sitä, miten oma kokemukseni dokumentin tekoprosessista rinnastuu alan teorioihin ja käytäntöihin. Käytän analyysin välineenä tunnettujen dokumenttielokuvateoreetikkojen lähestymistapoja dokumenttielokuvaan: Bill Nicholsin moodijakoa ja Carl. R. Plantingan ”ääniä”.

Asetan Vallaton-dokumentin historialliseen kontekstiin tutkimalla ja tarkastelemalla sen sisältämien kerronnan keinojen alkuperää ja muodostumista osaksi dokumenttielokuvan kerrontaa. Lopuksi vertailen Vallaton-dokumentin kerrontaa samasta aiheesta tehtyyn Vallattu!-dokumenttiin.

My thesis is about how narration in documentary film gets its form as a result of the film-making process. I approach the theme through my own experience as the co-director in a short documentary called “Vallaton”. The documentary portraits a young girl´s experience of the participation in house squatting on 1st of April 2008 in Jyväkylä.

I discuss the film-making process of the “Vallaton” documentary from a subjective perspective. The process is seen as a result of intentional action, but as it is a creative work by nature, “subconscious process” is also considered.

I analyze my own experience of the film-making process and its relation to film theory and conventions in the field. For analysing I apply the approaches of two well-known film theorists: Bill Nichols and Carl R. Plantinga. “Vallaton” is placed into a historical context and the origin of the elements in narration is examined. Finally, I compare the narration of “Vallaton” to another documentary dealing with the same subject.