Esivarustelusolun materiaalinohjauksen parantaminen
Perävainio, Tero (2018)
Perävainio, Tero
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087224
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella työntöohjauksella toimivan esivarustelusolun materiaalinohjauksen muuttaminen imuohjatuksi. Tuotevalikoimassa ja tuotantokapasiteetissa tapahtuvien muutoksien takia käytössä ollut järjestelmä vaati jatkuvaa hienosäätöä. Työn tilaajana oli Sandvik Mining and Construction Oy. Työalueesta rajattiin pois nimikkeiden toimitusvarmuuteen liittyvät asiat.
Opinnäytetyö aloitettiin kvalitatiivisesti tutkimalla ensin teoriaa aiheesta ja etsimällä esimerkkejä materiaalinohjauksen muuttamisesta. Nykytilanne ja haasteet selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä. Haastattelujen pohjalta laadittiin kehitysehdotuksia ja analysoitiin niiden aiheuttamia vaikutuksia ja vaatimuksia tuotannossa. Suurimpia haasteita oli löytää tietoa vastaavaan tuotantomuotoon sovelletusta imuohjauksesta, sillä suurin osa kirjallisuudesta oli yleistävää ja eri tuotantomuotoja ajatellen kirjoitettu.
Työssä saatiin hyvin hahmotetuksi nykytilanteen haasteet, joista moni johtui materiaalinohjaustavasta. Tuotannon kannalta tärkeimpiä epäkohtia olivat materiaalin kerääntyminen esivarusteluun ja valmiiden kokoonpanojen toimittaminen loppukokoonpanoon. Tärkeimpänä parannusehdotuksena oli puskurivarastojen luonti solun ympärille tasaamaan vaihteluja. Osaston vierailu Turun-tehtaalla toi uusia näkökulmia tekemiseen monella tuotannon eri alueella sekä vahvisti teorian pohjalta laadittua suunnitelmaa muutoksista.
Tulevaisuudessa opinnäytetyötä voidaan käyttää pohjana valmisteltaessa joko yksittäisiä muutoksia tai vietäessä tuotantoa kokonaan imuohjaukseen päin. Monia aiheita voidaan soveltaa myös esivarustelun ulkopuolella tai koko tuotantoketjussa. Nykytilanteessa realistisista muutoksista kannattaisi laatia tarkka toteutussuunnitelma, jonka avulla ehdotuksia voidaan viedä käytäntöön.
Opinnäytetyö aloitettiin kvalitatiivisesti tutkimalla ensin teoriaa aiheesta ja etsimällä esimerkkejä materiaalinohjauksen muuttamisesta. Nykytilanne ja haasteet selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä. Haastattelujen pohjalta laadittiin kehitysehdotuksia ja analysoitiin niiden aiheuttamia vaikutuksia ja vaatimuksia tuotannossa. Suurimpia haasteita oli löytää tietoa vastaavaan tuotantomuotoon sovelletusta imuohjauksesta, sillä suurin osa kirjallisuudesta oli yleistävää ja eri tuotantomuotoja ajatellen kirjoitettu.
Työssä saatiin hyvin hahmotetuksi nykytilanteen haasteet, joista moni johtui materiaalinohjaustavasta. Tuotannon kannalta tärkeimpiä epäkohtia olivat materiaalin kerääntyminen esivarusteluun ja valmiiden kokoonpanojen toimittaminen loppukokoonpanoon. Tärkeimpänä parannusehdotuksena oli puskurivarastojen luonti solun ympärille tasaamaan vaihteluja. Osaston vierailu Turun-tehtaalla toi uusia näkökulmia tekemiseen monella tuotannon eri alueella sekä vahvisti teorian pohjalta laadittua suunnitelmaa muutoksista.
Tulevaisuudessa opinnäytetyötä voidaan käyttää pohjana valmisteltaessa joko yksittäisiä muutoksia tai vietäessä tuotantoa kokonaan imuohjaukseen päin. Monia aiheita voidaan soveltaa myös esivarustelun ulkopuolella tai koko tuotantoketjussa. Nykytilanteessa realistisista muutoksista kannattaisi laatia tarkka toteutussuunnitelma, jonka avulla ehdotuksia voidaan viedä käytäntöön.