"TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN MELU JA HÄLINÄ RIITTÄÄ" : Päiväkodin työntekijöiden kokemuksia iltapäivähoidon melutasosta
Vuolteenaho, Sanni (2018)
Vuolteenaho, Sanni
Centria-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087208
Tiivistelmä
Päiväkodin melu voi aiheuttaa erilaisia terveydellisiä haittoja. Melu voi aiheuttaa päänsärkyä, tinnitusta, stressiä tai vaikuttaa unen laatuun. Tämän vuoksi päiväkodin melutasoon tulisi kiinnittää huomiota ja kuunnella työntekijöiden kokemuksia melusta. Tutkimus toteutettiin kevään 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tutkimus tehtiin haapajärviselle Satulaakson päiväkodille. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelemalla työntekijöitä sekä tekemällä päiväkodilla desibelimittaus. Työn tärkein osuus oli työntekijöiden ryhmähaastattelu, jossa työntekijät kertoivat kokemuksistaan melusta. Desibelimittaus suoritettiin päiväkodilla maanantaina 27.3.2017.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu vuorovaikutustilanteessa jaettuihin kokemuksiin ja mielipiteisiin. Työntekijöiden ryhmähaastattelun päämääränä oli selvittää, kuinka melu vaikuttaa heidän työskentelyynsä sekä vapaa-aikaansa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, ylittyvätkö melun alempi toiminta-arvo 80dB tai ylempi toiminta-arvo 85dB. Minua kiinnosti tietää, millaisissa tilanteissa melutaso nousee.
Tutkimuksessa paljastui, että desibelit nousivat useissa tilanteissa liian korkealle ja altistivat meluhaitoille. Korkein mitattu desibeli oli 104.1dB, joka ylittää melun ylemmän toiminta-arvon 85dB. Tämän lisäksi havaittiin työntekijöiden altistuminen hyvin korkeille äänille, jotka kohdistuvat suoraan heidän korviinsa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi sylissä olevan lapsen kiukuttelun ja itkun aiheuttama melu, joka ylittää toiminta-arvot.
Meluun voidaan vaikuttaa valitsemalla päiväkodille akustiikkaa parantavia pehmeitä materiaaleja. Merkittävää on myös akustiikkaa parantavien materiaalien sijainti. Parhaiten meluun voidaan kuitenkin vaikuttaa kasvatuksellisin keinoin eli työntekijöiden ammattitaitoisella ohjauksella sekä pienryhmätoiminnalla, jossa aikuinen on läsnä. Työntekijät voivat vaikuttaa päiväkodin meluun lisäämällä työskentelynsä tueksi melua vähentäviä työvälineitä ja keinoja kuten meluvalot, palkitsemisen ja puhepalikat.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja perustuu vuorovaikutustilanteessa jaettuihin kokemuksiin ja mielipiteisiin. Työntekijöiden ryhmähaastattelun päämääränä oli selvittää, kuinka melu vaikuttaa heidän työskentelyynsä sekä vapaa-aikaansa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, ylittyvätkö melun alempi toiminta-arvo 80dB tai ylempi toiminta-arvo 85dB. Minua kiinnosti tietää, millaisissa tilanteissa melutaso nousee.
Tutkimuksessa paljastui, että desibelit nousivat useissa tilanteissa liian korkealle ja altistivat meluhaitoille. Korkein mitattu desibeli oli 104.1dB, joka ylittää melun ylemmän toiminta-arvon 85dB. Tämän lisäksi havaittiin työntekijöiden altistuminen hyvin korkeille äänille, jotka kohdistuvat suoraan heidän korviinsa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi sylissä olevan lapsen kiukuttelun ja itkun aiheuttama melu, joka ylittää toiminta-arvot.
Meluun voidaan vaikuttaa valitsemalla päiväkodille akustiikkaa parantavia pehmeitä materiaaleja. Merkittävää on myös akustiikkaa parantavien materiaalien sijainti. Parhaiten meluun voidaan kuitenkin vaikuttaa kasvatuksellisin keinoin eli työntekijöiden ammattitaitoisella ohjauksella sekä pienryhmätoiminnalla, jossa aikuinen on läsnä. Työntekijät voivat vaikuttaa päiväkodin meluun lisäämällä työskentelynsä tueksi melua vähentäviä työvälineitä ja keinoja kuten meluvalot, palkitsemisen ja puhepalikat.