Ympäristösuorituskyvyn mittaaminen UPM Kymmene konsernissa
Järvihaavisto, Sofia (2018)
Järvihaavisto, Sofia
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097281
Tiivistelmä
Ympäristöasioiden hallinnan merkitys on kasvanut yrityksen ulkopuolelta tulevan paineen vaatimuksesta. Jotta ympäristöasioita voidaan johtaa, niitä tulee voida mitata. Tästä syystä tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten ympäristösuorituskykyä voidaan mitata yrityksessä. Kohdeyritykseksi valikoitui UPM Kymmene konserni (UPM). Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja lähteenä käytettiin yhtiön kattavia verkkosivuja, vuosikertomusta ja muita tutkimuskohteeseen liittyviä dokumentteja. Aineisto kerättiin 30.3.2018 - 30.4.2018 välisenä aikana.
Teoriaosuudessa käsitellään ympäristöjohtamisen teoriaa ja ympäristösuorituskyvyn mittaamisen osuutta yrityksen ympäristöstrategian toteuttamisessa sekä avataan vastuullisuusraportoinnin hyödyntämisen mahdollisuuksia.
Ympäristösuorituskyky kuvaa yrityksen kykyä hallita kokonaisvaltaisesti sen toimintaan liittyviä ympäristökysymyksiä. Ympäristösuorituskykyä mittaamalla yritys konkretisoi tiedon siitä, kuinka hyvin se on onnistanut saavuttamaan ympäristötavoitteensa ja -päämääränsä. Lisäksi hyvä ympäristösuorituskyky ja ympäristöriskien hallinta näkyy yleensä positiivisesti yrityksen taloudellisessa menestyksessä. Tutkimuksessa selvisi, ettei ympäristösuorituskyvyn mittaamiseen tai vastuuraportin laatimiseen ole yhtä yleisesti hyväksyttyä tapaa, vaan näistä päätetään yrityskohtaisesti.
Empiirisessä osassa perehdytään syvemmin UPM:n ympäristösuorituskyvyn mittareihin ja pohditaan niiden valintaa sekä saatavan tiedon relevanttiutta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka mittareita onkin runsaasti, joukosta puuttuvat mm. ympäristön tilan arviointiin käytettävät mittarit sekä laadulliset mittarit. UPM saattaa kuitenkin jo mitata näitä ja on päättänyt vastuullisuusraportin suppeuden, ympäristöstrategiansa tai muun syyn pohjalta jättää kyseiset mittarit raportilta. Valitut ja raportoidut mittarit kuitenkin kuvaavat hyvin yrityksen ympäristökysymysten hallintaa ja operatiivisen toiminnan suorituskykyä.
Vastuullisuusraportti auttaa UPM:n ympäristöriskien kartoittamisessa ja tukee sidosryhmäraportointia, mutta talouden kannalta muuta suoraa hyötyä on vaikea löytää. Integroitua raporttia kannattaakin entisestään kehittää, jotta siitä saataisiin mahdollisimman paljon irti sekä yrityksen itsensä että sidosryhmien kannalta.
Suurin osa aineistosta on johdettu UPM:n vuosikertomuksen ja nettisivujen pohjalta, jotka eivät aina ole täysin luotettavia lähteitä, yrityksen pohjimmaisesta tarkoituksesta johtuen. Aineiston analysointia vaikeutti myös se, ettei ympäristövaikutusten raportointiin ole ole-massa tarkkaa ohjeistusta, vaan raportointiin jätetään yrityksille melko vapaat kädet. Loppujen lopuksi löydetty aineisto antoi kuitenkin suhteellisen kattavan ja luotettavan pohjan tutkimusongelmien käsittelyyn.
Teoriaosuudessa käsitellään ympäristöjohtamisen teoriaa ja ympäristösuorituskyvyn mittaamisen osuutta yrityksen ympäristöstrategian toteuttamisessa sekä avataan vastuullisuusraportoinnin hyödyntämisen mahdollisuuksia.
Ympäristösuorituskyky kuvaa yrityksen kykyä hallita kokonaisvaltaisesti sen toimintaan liittyviä ympäristökysymyksiä. Ympäristösuorituskykyä mittaamalla yritys konkretisoi tiedon siitä, kuinka hyvin se on onnistanut saavuttamaan ympäristötavoitteensa ja -päämääränsä. Lisäksi hyvä ympäristösuorituskyky ja ympäristöriskien hallinta näkyy yleensä positiivisesti yrityksen taloudellisessa menestyksessä. Tutkimuksessa selvisi, ettei ympäristösuorituskyvyn mittaamiseen tai vastuuraportin laatimiseen ole yhtä yleisesti hyväksyttyä tapaa, vaan näistä päätetään yrityskohtaisesti.
Empiirisessä osassa perehdytään syvemmin UPM:n ympäristösuorituskyvyn mittareihin ja pohditaan niiden valintaa sekä saatavan tiedon relevanttiutta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka mittareita onkin runsaasti, joukosta puuttuvat mm. ympäristön tilan arviointiin käytettävät mittarit sekä laadulliset mittarit. UPM saattaa kuitenkin jo mitata näitä ja on päättänyt vastuullisuusraportin suppeuden, ympäristöstrategiansa tai muun syyn pohjalta jättää kyseiset mittarit raportilta. Valitut ja raportoidut mittarit kuitenkin kuvaavat hyvin yrityksen ympäristökysymysten hallintaa ja operatiivisen toiminnan suorituskykyä.
Vastuullisuusraportti auttaa UPM:n ympäristöriskien kartoittamisessa ja tukee sidosryhmäraportointia, mutta talouden kannalta muuta suoraa hyötyä on vaikea löytää. Integroitua raporttia kannattaakin entisestään kehittää, jotta siitä saataisiin mahdollisimman paljon irti sekä yrityksen itsensä että sidosryhmien kannalta.
Suurin osa aineistosta on johdettu UPM:n vuosikertomuksen ja nettisivujen pohjalta, jotka eivät aina ole täysin luotettavia lähteitä, yrityksen pohjimmaisesta tarkoituksesta johtuen. Aineiston analysointia vaikeutti myös se, ettei ympäristövaikutusten raportointiin ole ole-massa tarkkaa ohjeistusta, vaan raportointiin jätetään yrityksille melko vapaat kädet. Loppujen lopuksi löydetty aineisto antoi kuitenkin suhteellisen kattavan ja luotettavan pohjan tutkimusongelmien käsittelyyn.