Harrastustakuusta totta –keinoja lasten ja nuorten harrastus-toiminnan kehittämiseksi Kirkkonummella

Abstract

Lasten ja nuorten harrastustoiminta on noussut viime vuosikymmeninä yhteiskunnalliseksi keskustelun aiheeksi mm. harrastusten kohonneiden kustannusten vuoksi, mutta myös opetus- ja kulttuuriministeriön teettämän ja maaliskuussa 2017 julkaiseman jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluinen harrastus –työryhmän raportin myötä. Raportissa selvitetään lasten ja nuorten harrastamisen esteitä ja mahdollisuuksia ja esitetään mm. valtiolle, kunnalle, yhdistyksille ja järjestöille keinoja siihen kuinka he voisivat omilla toiminnoillaan vaikuttaa siihen, että harrastustakuu -jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mieluinen harrastus toteutuu.

Harrastamisella tarkoitetaan ohjattua tai omatoimista, ryhmässä tai itsekseen tapahtuvaa harrastamista, jossa katsotaan yhdistyvän yhteisöllinen toiminta ja omatoiminen harrastaminen. Nuorten omatoimiseen harrastamiseen kuuluvat myös vapaaehtoistoiminta sekä tapahtumien ja projektien järjestäminen. Tutkimusten mukaan 89 prosentilla suomalaisista 7-29 –vuotiaista on jokin harrastus.

Opinnäytetyö on laadullisen tutkimuksen menetelmin koostettu työelämään sovellettu kehittämistyö, jossa yhdistyvät valtakunnallinen tutkimustieto, tutkijan sekä vapaa-aikapalveluiden harrastustiimin jäsenten kokemukset ja muiden kuntien hyvät käytänteet. Tavoitteena on kehittää 7-18-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastustoimintaa Kirkkonummella. Kehittämistyö pohjautui prosessityöskentelyyn fenomenologis-hermeneuttisen ajattelutavan mukaan, jonka avulla selvitettiin harrastustakuuilmiön kokonaisuutta ja siihen vaikuttavia yksittäisiä asioita.

Reilun kahdeksan kuukauden aktiivisen prosessin aikana selvisi, että harrastustoiminnan kehittäminen kunnassa koostuu lasten ja nuorten, huoltajien, harrastustoiminnan järjestäjien, kunnan eri hallintokuntien, lajiliittojen ja valtion tekemistä valinnoista ja ratkaisuista. Kirkkonummen kunnassa lähdetään kehittämään ja toteuttamaan harrastustakuuta mm. maksuttoman matalan kynnyksen harrastustoiminnan ja HarrastusSankarit-toiminnan kautta sekä järjestämällä yhteistyössä vapaa-aikapalveluiden ja kolmannen sektorin kanssa lasten ja nuorten harrastustapahtumia sekä ottamalla käyttöön harrastushaku.fi-palvelu harrastus-toimintojen esille tuomista varten. Kehittämistyössä selvisi myös se, ettei kunnassa ole tarpeeksi tietoa ja keinoja siihen kuinka osallistamme ennen kaikkea lapset ja nuoret sekä paikalliset yhdistykset kehittämistyöhön mukaan. Kehittämistyön suurin anti työyhteisöllemme on yhteisen keskustelukulttuurin luominen harrastustakuuilmiön ympärille, jonka avulla meillä on mahdollisuus onnistua tulevaisuudessa saavuttamaan harrastustakuun tavoite –jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mieluinen harrastus.