Avkastning och foderkvalitet vid odling av majs i södra Finland

Abstract

På Västankvarn försöksgård i Ingå har man utfört odlingsförsök med fodermajs sedan 2010. I detta examensarbete sammanställs data från försök som man har gjort under åren 2014, 2015 och 2016. De olika fodermajssorterna jämförs med avseende på avkastning och foderkvalitet. Inledningsvis beskrivs majsens odlingsegenskaper samt förutsättningarna för en framgångsrik majsodling. Majsarealen i Nordeuropa ökar hela tiden. Bidragande orsaker till detta kan vara nya och mindre ömtåliga sorter, ett varmare klimat samt fodermajsens goda foderegenskaper. Om odlingen lyckas är majsen ett mycket konkurrenskraftigt foder med ett högt energivärde och en låg proteinhalt. Detta betyder att den passar bra i en foderblandning med vall vars energivärde är lägre medan proteinhalten är högre. Tidiga majssorter gav i allmänhet en lägre avkastning medan energivärdet och smältbarheten var högre. Kalla år, då temperatursumman blir låg, klarar sig tidigare sorter bättre än sena. Senare sorter ger i allmänhet en högre avkastning om inte det är ett kallt år, men deras energivärde och smältbarhet blir inte särskilt höga.

Västankvarnin koetilalla Inkoossa on tehnyt rehumaissin viljelykokeita vuodesta 2010. Kokeiden tarkoitus on testata eri maissilajikkeita jotka sopivat eläinten rehuksi. Tässä työssä kuvaillaan erilaisia kasvuominaisuuksia ja maissin viljelyn edellytyksiä sekä sen koostumusta. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 tehdyistä koetuloksista selviää pääasiassa maissin satomäärä ja sen sisältämät ravintoarvot. Maissin pinta-ala kasvaa koko ajan Pohjoismaissa. Se voi johtua uusista ja kestävämmistä lajikkeista, ilmaston lämpenemisestä ja maissin hyvistä rehuominaisuuksista. Onnistuneen sadon ansiosta maissi on erittäin kilpailukykyinen rehu, jolla on korkea energia-arvo ja alhainen proteiiniarvo. Tämä tarkoitta sitä, että se sopii hyvin esimerkiksi rehuseoksiin heinän kanssa, jonka energia-arvo on alhaisempi kun taas proteiinin määrä on runsaampi. Varhaisilla maissilajikkeilla saatiin yleensä pienempi sato kun taas energia-arvo ja sulavuus olivat paremmat. Kylminä vuosina kun kokonaislämpötila jää alhaiseksi, varhaislajikkeet menestyvät paremmin kuin myöhäisemmät lajikkeet. Myöhäislajikkeet tuottavat yleensä suuremman sadon ellei ole kylmä vuosi, kun taas energia-arvo ja sulavuus eivät ole huippuluokkaa.

At Västankvarn research farm in Inkoo, trials with different maize varieties have been carried out since 2010. This B.Sc. thesis compiles data from 2014, 2015 and 2016. Different maize varieties are compared with respect to yield and feed quality. Initially, the thesis describes cultivation characteristics of maize and the preconditions for successful maize cultivation. The area of maize cultivation in Northern Europe is constantly increasing. One reason for this may be new and less sensitive varieties, a warmer climate, and the feed quality of maize. Provided a successful crop, maize is a very competitive feed with a high energy value and a low protein content. This means that it fits well in a feed mix with ley whose energy value is lower while the protein content is higher. Early corn varieties generally yielded lower while the energy value and digestibility were higher. Cold years, when the temperature sum is low, early yield more than late varieties. Later varieties will generally give a higher yield unless it is a cold year, but their energy content and digestibility are not very high.