Määrärivien osittelu : kustannusarvion määrärivien jako tuotannon lohkoihin
Tiainen, Okko (2018)
Tiainen, Okko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147869
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää kustannuslaskennasta saatujen määrärivien jakamista valmiiksi tuotannon mukaisiin lohkoihin, tämä hyödyttäisi tuotannonsuunnittelua tehokkaasti ja ehkäisisi päällekkäisen työn tekemistä. Työssä esitellään aikataulusuunnittelun, rakennuksen osittelun ja tietomallista määrälaskemisen teoriaa, mitä vertaillaan todellisessa hankkeessa käytettyihin tapoihin. Tavoite oli tutkia työn teettäjän työmaan sisävaihetyön aikataulumäärien tehokasta hyödyntämistä aikataulusuunnittelussa. Lisäksi kehitysehdotusta mahdollisen toimintamallin kokonaan uudelleen järjestelystä tai osittain organisoimista olisi harkittava seuratun työmaan tapauksen pohjalta. Työ keskittyi aikataulumääriin.
Tutkimuksessa havaittiin työmaan toimihenkilöiden valmiin määräluettelon hyödyntämisen vähäisyys, sillä luettelo ei palvellut luotettavuudeltaan ja kokonaisuudeltaan tuotannonsuunnittelua. Työmaainsinööri jakoi määräluettelon rakennuksittain, mikä auttoi määrien kohdentamisessa. Määräluetteloa hyödynnettiin ainoastaan kustannusvalvonnassa. Prosessin suunnittelussa ja laskennan aloituspalaverien käytännöissä havaittiin puutteita osallistuttamisessa. Suunnittelijoiden määrittämät määräsijainnit puuttuivat, mikä vaikeuttaa määrälaskentaryhmän tietomallista keräämän määrätiedon sijoittelua. Aloituspalaverista puuttui työmaahenkilöstön kommentointi työmaan tulevasta lohkojaosta.
Nykyistä prosessia ei tarvitse kokonaan uudelleen organisoida, pienet muutokset suunnittelun laatuvaatimuksissa ja osallistuttamisissa laskennan aloituspalavereissa edesauttavat määräluetteloiden osittelua tuotantoa palveleviksi kokonaisuuksiksi.
Tutkimuksessa havaittiin työmaan toimihenkilöiden valmiin määräluettelon hyödyntämisen vähäisyys, sillä luettelo ei palvellut luotettavuudeltaan ja kokonaisuudeltaan tuotannonsuunnittelua. Työmaainsinööri jakoi määräluettelon rakennuksittain, mikä auttoi määrien kohdentamisessa. Määräluetteloa hyödynnettiin ainoastaan kustannusvalvonnassa. Prosessin suunnittelussa ja laskennan aloituspalaverien käytännöissä havaittiin puutteita osallistuttamisessa. Suunnittelijoiden määrittämät määräsijainnit puuttuivat, mikä vaikeuttaa määrälaskentaryhmän tietomallista keräämän määrätiedon sijoittelua. Aloituspalaverista puuttui työmaahenkilöstön kommentointi työmaan tulevasta lohkojaosta.
Nykyistä prosessia ei tarvitse kokonaan uudelleen organisoida, pienet muutokset suunnittelun laatuvaatimuksissa ja osallistuttamisissa laskennan aloituspalavereissa edesauttavat määräluetteloiden osittelua tuotantoa palveleviksi kokonaisuuksiksi.