Tasapainotetun mittariston luominen jääkiekkoseuroille
Yrjänheikki, Ilkka (2018)
Yrjänheikki, Ilkka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147895
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää suomalaisten jääkiekkoseurojen talousseurantaa. Opinnäytetyössä toteutettiin tutkimus, jonka tulosten perusteella talousseurannan kehittämiskohteeksi valittiin päätöksentekoa tukeva mittaristo. Jääkiekkoseuroja varten luotiin tasapainotettu mittaristo, joka perustui jääkiekon toimialaan liittyvien rahamääräisten ja ei-rahamääräisten mittareiden seurantaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Jääkiekkoliitto ry, jonka talouspäällikkö Jaakko Luumi toimi Jääkiekkoliiton yhteyshenkilönä opinnäytetyöhön liittyvissä asioissa.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kerättiin tietoa talousohjauksesta, laskentatoimesta, budjetoinnista ja mittaamisesta. Tutkimuksen teorian osuus käsitteli pääasiassa kvantitatiivisen tutkimuksen teoriaa niin kysymystyyppien, kuin myös kvantitatiivisen tutkimuksen perusperiaatteiden osalta. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin myös urheiluliiketoiminnan teoriaa, jossa keskityttiin sponsoroinnin ja urheiluliiketoiminnan peruspilarien merkitykseen.
Opinnäytetyössä toteutettuun tutkimukseen osallistuivat miesten kolmen ylimmän jääkiekkosarjatasojen joukkueet. Nämä sarjatasot olivat Liiga, Mestis ja Suomi-sarja. Tutkimuksessa selvitettiin seurojen käytössä olevia budjetointi-, mittaamis- ja raportointikäytäntöjä, taloushallinnon ohjelmistoja, ulkoistettuja talouspalveluita sekä taloudellisen seurannan ongelmakohtia. Näiden tutkimustulosten toivottiin antavan sellaista informaatiota, jonka perusteella voidaan luoda jonkinlainen suositeltava talouden seurannan malli.
Tutkimus toteutettiin suurimmaksi osin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin seuroille lähetettynä sähköisenä kyselynä. Lisätietoa haettiin tekemällä täydentävä sähköpostihaastattelu yksittäisen seuran toimihenkilölle. Tutkimustuloksien perusteella päädyttiin luomaan tasapainotettu mittaristo. Sähköiseen kyselyyn vastaaminen tapahtui täysin nimettömänä, joten vastauksissa ei esiinny luottamuksellista aineistoa. Tämän vuoksi opinnäytetyö ei sisällä salassa pidettävää tietoa.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kerättiin tietoa talousohjauksesta, laskentatoimesta, budjetoinnista ja mittaamisesta. Tutkimuksen teorian osuus käsitteli pääasiassa kvantitatiivisen tutkimuksen teoriaa niin kysymystyyppien, kuin myös kvantitatiivisen tutkimuksen perusperiaatteiden osalta. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin myös urheiluliiketoiminnan teoriaa, jossa keskityttiin sponsoroinnin ja urheiluliiketoiminnan peruspilarien merkitykseen.
Opinnäytetyössä toteutettuun tutkimukseen osallistuivat miesten kolmen ylimmän jääkiekkosarjatasojen joukkueet. Nämä sarjatasot olivat Liiga, Mestis ja Suomi-sarja. Tutkimuksessa selvitettiin seurojen käytössä olevia budjetointi-, mittaamis- ja raportointikäytäntöjä, taloushallinnon ohjelmistoja, ulkoistettuja talouspalveluita sekä taloudellisen seurannan ongelmakohtia. Näiden tutkimustulosten toivottiin antavan sellaista informaatiota, jonka perusteella voidaan luoda jonkinlainen suositeltava talouden seurannan malli.
Tutkimus toteutettiin suurimmaksi osin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin seuroille lähetettynä sähköisenä kyselynä. Lisätietoa haettiin tekemällä täydentävä sähköpostihaastattelu yksittäisen seuran toimihenkilölle. Tutkimustuloksien perusteella päädyttiin luomaan tasapainotettu mittaristo. Sähköiseen kyselyyn vastaaminen tapahtui täysin nimettömänä, joten vastauksissa ei esiinny luottamuksellista aineistoa. Tämän vuoksi opinnäytetyö ei sisällä salassa pidettävää tietoa.