Selvitys visakoivun määrästä ja laadusta 2018
Koivisto, Manu (2018)
Koivisto, Manu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147897
Tiivistelmä
Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on Suomen arvokkain puu. 80-luvulta lähtien sen viljelymäärät ovat nousseet moninkertaisiksi, mutta sen markkinat ovat pysyneet muuttumattomina. Nyt ollaan tilanteessa, jossa suuret viljelymäärät alkavat tulla korjuuikään, mutta arvokkaalle puuainekselle ei ole ostajaa. Visakoivun aktiiviset harrastajat ovat perustamassa yritystä parantamaan visakoivun menekkiä merkkinoilla. Visakoivun kasvattajaien etua ajava järjestö Visaseura ry pyrkii auttamaan jäseniensä visakoivun myyntiä tukemalla tätä markkinointiyritystä, jonka johtohahmoina on sen jäseniä.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Visaseura ry:lle selvitykseksi, kuinka paljon visakoivua on korjuun tarpeessa ja minkä laatuista se on. Samalla kerättiin perustietoja viljelijöistä sekä heidän viljelmistään neuvonnan parantamiseksi. Tutkimusmateriaali kerättiin kyselytutkimuksella, jonka otantana olivat Visaseura ry:n jäsenet. Saatuja tietoja analysoitiin ja niistä muodostettiin tulevaisuuden korjuuennusteita.
417 jäsenestä 146 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi muodostui 35 %. Vastaajat olivat ikänsä ja asuinpaikkansa mukaan hyvin lähellä keskimääräistä suomalaista metsänomistajaa. Vastaajilla oli yhteensä 392 viljelmää, joista suurin osa oli perustettu joko vanhalle pellolle tai metsämaalle. Keskimääräinen viljelmä oli 1,5 ha alaltaan, mutta kokojen vaihtelu oli suurta. Lähemmäs 90 % kaikista viljelmistä arvioitiin olevan kohtuullisen hyväkuntoisia ja yli puolet arvioitin todella hyväkuntoisiksi. Hoitotyöt oli tehty oman arvion mukaan lähes täysin, mikä näkyi karsitun rungon 3 metrin keskimääräisenä korkeutena.
Merkittävä tieto saatiin viljelmän korjuun arvioidusta ajankohdasta. Tutkimuksen mukaan viimeistään 2020 suuri määrä visakoivuviljelmiä saavuttaa harvennusiän ja 2030–luvun lopulla suuria määriä hyväkuntoista ja hyvin hoidettua visakoivua saavuttaa päätehakkuuiän.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Visaseura ry:lle selvitykseksi, kuinka paljon visakoivua on korjuun tarpeessa ja minkä laatuista se on. Samalla kerättiin perustietoja viljelijöistä sekä heidän viljelmistään neuvonnan parantamiseksi. Tutkimusmateriaali kerättiin kyselytutkimuksella, jonka otantana olivat Visaseura ry:n jäsenet. Saatuja tietoja analysoitiin ja niistä muodostettiin tulevaisuuden korjuuennusteita.
417 jäsenestä 146 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi muodostui 35 %. Vastaajat olivat ikänsä ja asuinpaikkansa mukaan hyvin lähellä keskimääräistä suomalaista metsänomistajaa. Vastaajilla oli yhteensä 392 viljelmää, joista suurin osa oli perustettu joko vanhalle pellolle tai metsämaalle. Keskimääräinen viljelmä oli 1,5 ha alaltaan, mutta kokojen vaihtelu oli suurta. Lähemmäs 90 % kaikista viljelmistä arvioitiin olevan kohtuullisen hyväkuntoisia ja yli puolet arvioitin todella hyväkuntoisiksi. Hoitotyöt oli tehty oman arvion mukaan lähes täysin, mikä näkyi karsitun rungon 3 metrin keskimääräisenä korkeutena.
Merkittävä tieto saatiin viljelmän korjuun arvioidusta ajankohdasta. Tutkimuksen mukaan viimeistään 2020 suuri määrä visakoivuviljelmiä saavuttaa harvennusiän ja 2030–luvun lopulla suuria määriä hyväkuntoista ja hyvin hoidettua visakoivua saavuttaa päätehakkuuiän.