Ehjänä ja vahvana kriisien keskellä : Työhyvinvointia kriisikeskuksessa
Järvelä, Minna (2018)
Järvelä, Minna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147860
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja työhyvinvoinnin vahvistamiselle auttamistyössä, sekä tunnistaa jo mahdollisesti käytössä olevia hyviä käytäntöjä. Tarkoituksena oli kartoittaa tekijöitä, jotka mahdollisesti haastavat työssä jaksamista ja vaikuttavat hyvinvointiin. Keinoja omien voimavarojen vahvistamiselle etsittiin myös vapaa-ajalta. Tutkimusaineisto kerättiin Webropolissa tehdyn kyselytutkimuksen avulla. Tämän lisäksi kohderyhmälle toimitettiin muutamia paperisia kyselylomakkeita. Kysely toimitettiin kriisikeskukseen, jonka nimeä työssä ei erikseen mainita. Kyselylomakkeita laadittiin kaksi erilaista. Toinen oli suunnattu kriisityöntekijöille ja toinen vapaaehtoisille tukihenkilöille. Kyselyyn vastasi 22 vapaaehtoista tukihenkilöä ja neljä kriisityöntekijää. Tutkimus on laadullinen.
Asiakastapaamisten välillä palautumiseen käytetyistä keinoista suosituimpia olivat erilaiset läsnäolo- ja hengitysharjoitukset ja kuuman tai kylmän juoman nauttiminen. Kriisikeskuksen tarjoamista työhyvinvointia tukevista menetelmistä tärkeimpänä pidettiin kehityskeskusteluja, työnohjausta ja purkukeskusteluja. Parhaaksi hyvinvointia tukevaksi keinoksi vapaa-ajalla koettiin ajan viettäminen läheisten kanssa. Lähes yhtä moni vastaaja oli vastannut liikunnan auttavan hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Kyselyssä kartoitettiin, oliko auttajilla käytössään rituaaleja, jotka tarvittaessa helpottavat irtautumista auttajan roolista vapaa-ajalla. Avoimissa vastauksissa rituaalit vaihtelivat porekylvystä kukkien hoitoon. Viimeisenä kyselyssä oli avoin kysymys, johon vastaajalla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan siitä, millä tavalla työhyvinvointia kriisikeskuksella voisi hänen mielestään kehittää. Avoimet vastaukset on toimitettu tutkimuksessa mukana olleelle kriisikeskukselle. Tässä työssä esitetään vastauksista tehty yhteenveto, jossa vastaukset ryhmiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella kyselyyn vastanneet henkilöt voivat hyvin, eikä heillä ollut haasteita työssä jaksamiseen liittyen. Tärkeimmiksi työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousivat yhteisöllisyys ja mahdollisuus sekä strukturoituun, että avoimeen keskusteluun. Tutkimusta voisi syventää haastatteluilla, jolloin yksittäisiin kysymyksiin pystyttäisiin paneutumaan enemmän ja vastaajan kokemukset tulisivat paremmin esille. Sähköisessä kyselyssä tiedon saaminen on melko rajattua, eikä syventäville lisäkysymyksille anonyymissä kyselyssä ole mahdollisuutta. Jatkotutkimuksena voisi tutkia auttamistyötä tekevien kokemuksia myötätuntotyydytyksestä. Myötätuntotyydytyksen tunteet raskaiden tilanteiden äärellä voivat olla hämmentäviä, eikä aiheesta suomeksi löydy paljoa kotimaista kirjallisuutta.
Asiakastapaamisten välillä palautumiseen käytetyistä keinoista suosituimpia olivat erilaiset läsnäolo- ja hengitysharjoitukset ja kuuman tai kylmän juoman nauttiminen. Kriisikeskuksen tarjoamista työhyvinvointia tukevista menetelmistä tärkeimpänä pidettiin kehityskeskusteluja, työnohjausta ja purkukeskusteluja. Parhaaksi hyvinvointia tukevaksi keinoksi vapaa-ajalla koettiin ajan viettäminen läheisten kanssa. Lähes yhtä moni vastaaja oli vastannut liikunnan auttavan hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Kyselyssä kartoitettiin, oliko auttajilla käytössään rituaaleja, jotka tarvittaessa helpottavat irtautumista auttajan roolista vapaa-ajalla. Avoimissa vastauksissa rituaalit vaihtelivat porekylvystä kukkien hoitoon. Viimeisenä kyselyssä oli avoin kysymys, johon vastaajalla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksiaan siitä, millä tavalla työhyvinvointia kriisikeskuksella voisi hänen mielestään kehittää. Avoimet vastaukset on toimitettu tutkimuksessa mukana olleelle kriisikeskukselle. Tässä työssä esitetään vastauksista tehty yhteenveto, jossa vastaukset ryhmiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella kyselyyn vastanneet henkilöt voivat hyvin, eikä heillä ollut haasteita työssä jaksamiseen liittyen. Tärkeimmiksi työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi tutkimuksessa nousivat yhteisöllisyys ja mahdollisuus sekä strukturoituun, että avoimeen keskusteluun. Tutkimusta voisi syventää haastatteluilla, jolloin yksittäisiin kysymyksiin pystyttäisiin paneutumaan enemmän ja vastaajan kokemukset tulisivat paremmin esille. Sähköisessä kyselyssä tiedon saaminen on melko rajattua, eikä syventäville lisäkysymyksille anonyymissä kyselyssä ole mahdollisuutta. Jatkotutkimuksena voisi tutkia auttamistyötä tekevien kokemuksia myötätuntotyydytyksestä. Myötätuntotyydytyksen tunteet raskaiden tilanteiden äärellä voivat olla hämmentäviä, eikä aiheesta suomeksi löydy paljoa kotimaista kirjallisuutta.