Vajaakäyttöisen kiinteistön energiankäytön määrittäminen ja optimointi
Koskinen, Emmi (2018)
Koskinen, Emmi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158188
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Iitin terveyskeskuksen tyhjien tilojen energian käyttöä ja tutkia lämmitysenergian jakautumista, lämmityksen, ilmanvaihdon ja lämpimän veden välille. Työn tarkoituksena on optimoida sisälämpötila ja ilmanvaihto vastaamaan tilojen tämän hetkistä käyttöä.
Tyhjiä tiloja on pidetty normaalissa huonelämpötilassa, koska ei ole ollut tietoa siitä, kuinka paljon lämpötiloja voidaan laskea ilman, että tapahtuu vaurioita rakenteessa. Tutkimus suoritetaan kvantitatiivisena tutkimuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että suoritetaan mittauksia, jotta saadaan selville nykyinen sisälämpötila ja ilmankosteus. Ilmanvaihtokoneisiin suoritetaan mittauksia, jotta saadaan selville ilmanvaihtokoneiden sähkö- ja lämpöenergian kulutus. Mittaustuloksien perusteella voidaan määrittää uudet huonelämpötilat ja ilmanvaihtokoneiden ajo-ohjelmat.
Opinnäytetyön tuloksena kohteessa saadaan optimoinnin suorittamisen jälkeen energian säästöä sekä rahallista säästöä. Mittausten perusteella saatiin selville, että nykyinen sisälämpötila on noin 21 °C, mitä voidaan laskea noin kymmenellä asteella. Lämpötiloja laskemalla saavutetaan tiloissa sopiva ilmankosteus. Lämpötilojen laskeminen nostaa huonetilojen kosteutta, mutta muutoksessa on huomioitu se, että ilmankosteus ei nouse haitalliselle tasolle. Ilmanvaihtokoneiden mittauksissa huomattiin, että ajo-ohjelmia voidaan muuttaa vastaamaan tyhjien tilojen tarvetta. Tyhjien tilojen ilmanvaihto hoidetaan kolmella koneella. Muuttamalla ilmanvaihtokoneiden ajo-ohjelmia on mahdollista säästää sähkö- ja lämpöenergian kulutuksessa ja siten saavuttaa myös rahallista säästöä.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulokset on mahdollista toteuttaa Iitin terveyskeskuksessa ja siten optimoida rakennuksen energiankäyttöä. Työn tuloksista saattaa olla apua myös muiden vajaakäyttöisten kiinteistöjen kohdalla, kun selvitetään, miten rakennuksen energiankäyttöä voidaan parantaa.
Tyhjiä tiloja on pidetty normaalissa huonelämpötilassa, koska ei ole ollut tietoa siitä, kuinka paljon lämpötiloja voidaan laskea ilman, että tapahtuu vaurioita rakenteessa. Tutkimus suoritetaan kvantitatiivisena tutkimuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että suoritetaan mittauksia, jotta saadaan selville nykyinen sisälämpötila ja ilmankosteus. Ilmanvaihtokoneisiin suoritetaan mittauksia, jotta saadaan selville ilmanvaihtokoneiden sähkö- ja lämpöenergian kulutus. Mittaustuloksien perusteella voidaan määrittää uudet huonelämpötilat ja ilmanvaihtokoneiden ajo-ohjelmat.
Opinnäytetyön tuloksena kohteessa saadaan optimoinnin suorittamisen jälkeen energian säästöä sekä rahallista säästöä. Mittausten perusteella saatiin selville, että nykyinen sisälämpötila on noin 21 °C, mitä voidaan laskea noin kymmenellä asteella. Lämpötiloja laskemalla saavutetaan tiloissa sopiva ilmankosteus. Lämpötilojen laskeminen nostaa huonetilojen kosteutta, mutta muutoksessa on huomioitu se, että ilmankosteus ei nouse haitalliselle tasolle. Ilmanvaihtokoneiden mittauksissa huomattiin, että ajo-ohjelmia voidaan muuttaa vastaamaan tyhjien tilojen tarvetta. Tyhjien tilojen ilmanvaihto hoidetaan kolmella koneella. Muuttamalla ilmanvaihtokoneiden ajo-ohjelmia on mahdollista säästää sähkö- ja lämpöenergian kulutuksessa ja siten saavuttaa myös rahallista säästöä.
Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tulokset on mahdollista toteuttaa Iitin terveyskeskuksessa ja siten optimoida rakennuksen energiankäyttöä. Työn tuloksista saattaa olla apua myös muiden vajaakäyttöisten kiinteistöjen kohdalla, kun selvitetään, miten rakennuksen energiankäyttöä voidaan parantaa.