Yhden hengen ensihoitopalvelun yksikkö Pirkanmaalle

Abstract

Hätäkeskuksiin tulevien puheluiden määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja apua pyydetään herkemmin pienien vammojen tai kiireettömien kroonisten vaivojen vuoksi. Myös kuljetuksiin johtamattomien tehtävämäärien osuus ensihoidossa on lisääntynyt. Näihin tehtäviin ei ole tarkoituksenmukaista sitoa hoitotasoista ambulanssia. Työn tilaaja Pirkanmaan ensihoitokeskus halusi tutkia yhden hengen ensihoitopalvelun yksikön soveltuvuutta ja tarvetta Pirkanmaalle.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitotehtävien määriä ja kiireellisyysluokkia vuodelta 2016 sekä perehtyä Päijät-Hämeessä toimivan yhden hengen ensihoitopalvelun yksikön toimintaan. Tehtävänä oli selvittää, kuinka paljon hätäkeskus välitti vuonna 2016 Pirkanmaan ensihoitoyksiköille hälytystehtäviä, kuinka suuri osa näistä oli C- ja D-kiireellisyysluokan tehtäviä, mitkä olivat yleisimmät hälytyskoodit C- ja D- tehtäville ja kuinka suuri osa johti X5/X8-suoritteeseen, eli hoidolle ei ollut tarvetta tai potilas hoidettiin kohteessa. Tavoitteena oli tulosten perusteella pohtia yhden hengen ensihoitopalvelun yksikön tarvetta Pirkanmaalle. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Työssä käytettiin valmista dokumenttiaineistoa Pirkanmaan ensihoitoyksiköiden hälytyksistä ja lähettämistä tilatiedoista. Tiedot ovat peräisin PI Codea -palvelimelta, joka sijaitsee PSHP:n konesalissa Tampereella.

Vuonna 2016 Pirkanmaan ensihoitoyksiköillä oli 63727 kpl ensihoitotehtävää. C- ja D-tehtävien osuus oli yhteensä noin 70 %. Hälytyskiireellisyydellä ”D” tulleista tehtävistä noin ¼ ja kiireellisyydellä ”C” 1/3 potilaista hoidettiin kotona tai hoidon tarvetta ei ollut. Yleisimmät C- ja D-hälytyskiireellisyydellä tulleet tehtäväkoodit olivat ”muu sairastuminen”, ”kaatuminen”, ”selkä-/raaja-/vartalokipu” ja ”peruselintoimintojen häiriö, muu”. Suuri osa ensihoitotehtävistä ei vaadi potilaan kuljettamista jatkohoidon piiriin.

Väestönennusteiden mukaan väestön kasvu keskittyy Tampereen keskusalueelle, väestön samalla vähentyessä Pirkanmaan reuna-alueilta. Tämän vuoksi tulee kehittää uusia toimintamalleja päivystyksen ja ensihoidon resurssien säästämiseksi.

This Bachelor's Thesis was created for Emergency Care Center of Pirkanmaa Hospital District to investigate the suitability and need of a Single Paramedic Unit for the Emergency Care in Pirkanmaa. The number of incoming calls to Emergency Response Centers has increased considerably in recent years. The need for medical assistance often applies to minor injuries or symptoms of chronic illnesses. Also the number of tasks that do not require patient transport, has increased. In such cases it is not reasonable to tie resources of advanced level ambulances.

The purpose of the thesis was to take a look at a Single Paramedic Unit in the district of Päijät-Häme and also find out the total sum of emergency care tasks in Pirkanmaa Hospital District per year, especially the amount of tasks on urgency categories ‘C’ and ‘D’, and how many of them were with code X-5 or X-8 ending tasks. On the basis of the results, the aim was to consider the need of a single paramedic unit for the emergency Care in Pirkanmaa.

The thesis was executed by using a quantitative research method. The examined material was collected from the statistics of emergency tasks in Pirkanmaa district in 2016. The data is located in the PI Codea server, data center of Pirkanmaa Hospital District, Tampere.

In 2016 units of Pirkanmaa emergency medical services executed 63727 pre-hospital tasks. The total amount of ‘C’ and ‘D’ categorized tasks was approximately 70% of all tasks. About 25% of ‘D’ and 30% of ‘C’ cases did not require patient transportation, patients were treated at home or there was no need of medical treatment at all. The most common assignment codes for ‘C’ and ‘D’ alarm assignments were "other illness", "fall", "back / limb / body pain" and "vital disfunction, other".