Hävikin kartoittaminen kokolihaleikkeleiden valmistuksessa
Sulander, Meri-Sisko (2018)
Sulander, Meri-Sisko
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158252
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja vertailla erään lihajalosteita valmistavan yrityksen kokolihaleikkeleiden valmistuksessa syntyviä kypsennys- ja siivutushävikkejä sekä pohtia niiden vähentämiskeinoja. Aihe on tärkeä, koska hävikki vähentää yrityksen saantoa. Tuotteet valmistettiin kypsennystä lukuun ottamatta samalla tavalla. Toinen tuote kypsennettiin savusaunassa ja toinen höyrykaapissa sekä paahtouunissa. Kokeellinen osuus tehtiin yrityksessä punnituskokein. Työn teoriaosiossa käsitellään hävikkiä elintarviketeollisuudessa, kokolihaleikkeleiden valmistusta, lihan kypsennysvaikutuksia, savusaunakypsennystä ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet).
Hävikin lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä PAH-yhdisteisiin, joita syntyy perinteisessä savustuksessa. Tiukentuneesta PAH-yhdistelainsäädännöstä johtuen tässä yrityksessä päätettiin muuttaa savusaunaprosessia ja selvittää muutoksen vaikutusta PAH-yhdisteiden ja kypsennyshävikin määriin. Muutoksen vaikutusta tutkittiin vertailemalla perinteistä ja muutettua savusaunatuotetta. PAH-näytteet tutkittiin ulkopuolisessa laboratoriossa.
Tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan paahtotuotteella oli vähän suurempi painohäviö kuin perinteisellä savusaunatuotteella. Savustusmuutosten avulla kypsennyshävikkiä saatiin vähennettyä noin kaksi prosenttiyksikköä perinteiseen tapaan verrattuna. PAH-yhdisteiden osalta tuloksissa ei ollut juuri eroja. Suuremmalla otoskoolla tuloksista saataisiin tarkempia. PAH- ja kypsennyshävikkituloksia vertailtiin myös tilastollisin menetelmin, hypoteesitestauksella. Kaikilla tuotteilla oli siivutuksen jälkeen lähes samanlaiset saantotulokset, joista biojätteen osuus oli noin 1,5 prosenttia. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että muutettua menetelmää kannattaa jatkossakin hyödyntää.
Hävikin lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä PAH-yhdisteisiin, joita syntyy perinteisessä savustuksessa. Tiukentuneesta PAH-yhdistelainsäädännöstä johtuen tässä yrityksessä päätettiin muuttaa savusaunaprosessia ja selvittää muutoksen vaikutusta PAH-yhdisteiden ja kypsennyshävikin määriin. Muutoksen vaikutusta tutkittiin vertailemalla perinteistä ja muutettua savusaunatuotetta. PAH-näytteet tutkittiin ulkopuolisessa laboratoriossa.
Tutkimuksissa saatujen tulosten mukaan paahtotuotteella oli vähän suurempi painohäviö kuin perinteisellä savusaunatuotteella. Savustusmuutosten avulla kypsennyshävikkiä saatiin vähennettyä noin kaksi prosenttiyksikköä perinteiseen tapaan verrattuna. PAH-yhdisteiden osalta tuloksissa ei ollut juuri eroja. Suuremmalla otoskoolla tuloksista saataisiin tarkempia. PAH- ja kypsennyshävikkituloksia vertailtiin myös tilastollisin menetelmin, hypoteesitestauksella. Kaikilla tuotteilla oli siivutuksen jälkeen lähes samanlaiset saantotulokset, joista biojätteen osuus oli noin 1,5 prosenttia. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että muutettua menetelmää kannattaa jatkossakin hyödyntää.
