Nestemäisten jätteiden vastaanotto ja käsittely Tarastenjärven jätekeskuksessa : Selvitys vaihtoehtoisista menetelmistä
Leiviskä, Ira (2018)
Leiviskä, Ira
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168387
Tiivistelmä
Nestemäiset jätteet ovat erilaisia loka-autoilla kuljetettavia jätteitä, jotka koostuvat nesteestä ja kiintoaineksesta. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi hiekan- ja rasvanerotuskaivoista imetyt nesteet sekä teollisuudessa syntyvät jätevesilietteet. Nestemäisiä jätteitä ei ole Valtioneuvoston päätöksestä enää vuoden 2002 jälkeen saanut sijoittaa sellaisenaan kaatopaikkapenkkaan, vaan ne on tullut esikäsitellä nesteen poistamiseksi. Tähän asti nestemäiset jätteet on käsitelty Tarastenjärven jätekeskuksessa painovoimaisesti erottelemalla. Menetelmä on ollut toimiva, mutta on päivityksen tarpeessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena olikin tutkia erilaisia vaihtoehtoja nestemäisten jätteiden vastaanotolle sekä käsittelylle Tarastenjärven jätekeskuksessa, sekä arvioida eri vaihtoehtojen kustannuksia mikäli mahdollista. Myös tarvetta haitta-aineiden, kuten metallien ja öljyjen poistamiselle tutkittiin. Työn laatimisessa hyödynnettiin olemassa olevaa tieteellistä kirjallisuutta sekä asiantuntijahaastatteluja. Työn tilaajana toimi Pirkanmaan Jätehuolto Oy.
Selvitystyön tuloksena kävi ilmi, että yleisimmät menetelmät nesteiden ja kiinteiden ainesten erottamiseen ovat painovoimainen erottelu ja suodatus. Painovoimaiset erottelijat ovat useimmiten kiinteäseinäisiä altaita, joissa kiintoaines laskeutuu painovoimaisesti altaan pohjalle ja pinnalle jäänyt kirkastunut neste ohjataan ylivuotona jatkokäsittelyyn. Kiintoaineksen ollessa kevyempää kuin vesi, se erottuu nesteen pinnalle. Suodattimien toiminta taas perustuu puoliläpäisevään suodatusmediaan, joka päästää nesteen läpi, mutta jättää kiintoaineksen suodattimeen. Suodattimet voivat olla esimerkiksi paineistettuja tai painovoimalla toimivia. Geotuubit ovat eräänlaisia paineistettuja säkkisuodattimia, joita on käytössä myös jätekeskuksissa. Useissa käsittelymenetelmissä käytetään apuna myös saostuskemikaaleja, jotka edistävät kiintoaineksen erottumista nesteestä. Haitta-aineiden osalta helpoin ratkaisu on poistaa ne kiintoaineksen mukana ja käsitellä ne pilaantuneiden maiden kanssa jätekeskuksessa. Mikäli haitta-aineet ovat nesteessä liukoisessa muodossa, voidaan apuna käyttää saostuskemikaaleja, kuten alumiini- tai rautasuoloja. Öljyjen erottamisessa olisi mahdollista hyödyntää öljynerotuskaivoa.
Kirjallisuuden sekä haastattelujen perusteella päivitetty versio painovoimaisesta erottelujärjestelmästä sekä geotuubimenetelmä vaikuttavat parhailta käytettävissä olevilta ratkaisuilta. Suurin haaste jätekeskuksen nestemäisten jätteiden käsittelyssä on kuitenkin se, että nesteiden ominaisuudet eroavat kuormittain hyvin paljon toisistaan. Tähän voitaisiin vaikuttaa jätteiden tarkemmalla lajittelulla vastaanottovaiheessa. Käsittelymenetelmää valittaessa tulee kuitenkin pohtia järjestelmän kuluja sekä hyötyjä pitkällä aikavälillä niin, että päästään parhaaseen mahdolliseen puhdistuslopputulokseen.
Selvitystyön tuloksena kävi ilmi, että yleisimmät menetelmät nesteiden ja kiinteiden ainesten erottamiseen ovat painovoimainen erottelu ja suodatus. Painovoimaiset erottelijat ovat useimmiten kiinteäseinäisiä altaita, joissa kiintoaines laskeutuu painovoimaisesti altaan pohjalle ja pinnalle jäänyt kirkastunut neste ohjataan ylivuotona jatkokäsittelyyn. Kiintoaineksen ollessa kevyempää kuin vesi, se erottuu nesteen pinnalle. Suodattimien toiminta taas perustuu puoliläpäisevään suodatusmediaan, joka päästää nesteen läpi, mutta jättää kiintoaineksen suodattimeen. Suodattimet voivat olla esimerkiksi paineistettuja tai painovoimalla toimivia. Geotuubit ovat eräänlaisia paineistettuja säkkisuodattimia, joita on käytössä myös jätekeskuksissa. Useissa käsittelymenetelmissä käytetään apuna myös saostuskemikaaleja, jotka edistävät kiintoaineksen erottumista nesteestä. Haitta-aineiden osalta helpoin ratkaisu on poistaa ne kiintoaineksen mukana ja käsitellä ne pilaantuneiden maiden kanssa jätekeskuksessa. Mikäli haitta-aineet ovat nesteessä liukoisessa muodossa, voidaan apuna käyttää saostuskemikaaleja, kuten alumiini- tai rautasuoloja. Öljyjen erottamisessa olisi mahdollista hyödyntää öljynerotuskaivoa.
Kirjallisuuden sekä haastattelujen perusteella päivitetty versio painovoimaisesta erottelujärjestelmästä sekä geotuubimenetelmä vaikuttavat parhailta käytettävissä olevilta ratkaisuilta. Suurin haaste jätekeskuksen nestemäisten jätteiden käsittelyssä on kuitenkin se, että nesteiden ominaisuudet eroavat kuormittain hyvin paljon toisistaan. Tähän voitaisiin vaikuttaa jätteiden tarkemmalla lajittelulla vastaanottovaiheessa. Käsittelymenetelmää valittaessa tulee kuitenkin pohtia järjestelmän kuluja sekä hyötyjä pitkällä aikavälillä niin, että päästään parhaaseen mahdolliseen puhdistuslopputulokseen.