Kuluttajaluottojen korkokatto : täyttyivätkö korkokatolle asetetut tavoitteet?

Abstract

Korkokatosta säädetään kuluttajansuojalain 7:17a §:ssä. Korkokatto tuli voimaan 1.6.2013 ja tämä tarkoittaa sitä, että alle 2000,00 euron kuluttajaluoton todellinen vuosikorko saa olla luottosopimuksessa enintään Euroopan keskuspankin asettama viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Korkokatto asetettiin, koska oli huomattu, että suuret todelliset vuosikorot aiheuttivat kuluttajille maksuvaikeuksia erityisesti alle 2000,00 euron luotoissa. Korkokaton asettamisella pyrittiin pienentämään kuluttajien velkataakkaa ja hillitsemään pienlainojen suuria korkoja.

Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus selvittää, miten asetettu korkokatto on vaikuttanut suomalaisten kulutusluottojen nostamiseen sekä maksuhäiriömerkintöjen määrään. Työssä on tarkoituksena selvittää, onko korkokatto toiminut lainsäätäjien toivomalla tavalla vai onko se vain saanut kuluttajat hakemaan, ja kulutusluottoja myöntävät yritykset myöntämään, korkokaton ulottumattomissa olevia, suurempia luottoja. Tämä opinnäytetyö liittyy lainsäädännön vaikuttavuuden arviointiin.

Aiheeseen perehdyttiin tutkimalla Varsinais-Suomen käräjäoikeuden summaarisessa menettelyssä annettuja päätöksiä vuosilta 2012 ja 2016. Päätöksiä tutkittiin satunnaisotannalla. Lisäksi aiheeseen perehdyttiin haastattelemalla sähköpostin välityksellä eri kaupunkien velkaneuvojia.

Tutkimuksessa huomattiin, ettei korkokaton asettamisen tavoitteita ole saavutettu. Huomattiin, että korkokattoa on pyritty kiertämään sillä, että kuluttajille myönnetään suurempia lainoja ja näin ollen kuluttajien velkaantuminen ei ole vähentynyt.

Interest rate cap is provided by the 7th section of the Consumer Protection Act. The interest rate cap came into effect on the 1st of June in 2013 and this means that the annual percentage rate (”APR”) of charge in consumer loans under 2000,00 euros cannot be more than the benchmark interest rate of the European Central Bank plus 50 per cent. The interest rate cap was set because the high annual APRs were causing payment difficulties to consumers especially in the loans under two thousand euros. The interest rate cap was also set to reduce the debt burden of consumers and to rein in the high rates of small loans.

The purpose of this thesis is to define how the interest rate cap has impacted on raising the Finnish consumer credits and the amount of payment defaults. The purpose is also to find out if the interest rate cap has worked in the way the legislators hoped for or if it only made consumers and the companies providing consumer credits to apply and provide higher credits beyond the reach of the interest rate cap. This thesis addresses evaluation of the effectiveness of legislation.

The subject was studied by examining the decisions made in the summarized procedure of the District Court of Southwest Finland between 2012 and 2016 and by interviewing financial and debt advisers.

It was find out that the targets for setting the interest rate cap have not been met. It was noted that the interest rate cap has been circumvented by the fact that consumers are granted even more larger loans. Consumers are getting into debt just like before.