TYÖHYVINVOINTI JA TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN TYÖTURVALLISUUSLAKI HUOMIOIDEN KYMENLAAKSON ULOSOTTOVIRASTOSSA
Kantanen, Virve (2018)
Kantanen, Virve
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805158280
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia, miten työnantajan on työturvallisuuslain mukaan huomioitava ergonomiaan, työpisteeseen, valaistukseen, ilmanvaihtoon ja ääniympäristöön liittyviä tekijöitä työympäristössä. Samalla selvitettiin, miten Kymenlaakson ulosottoviraston työntekijät kokevat kyseisten asioiden vaikuttavan työhyvinvointiinsa nykyisessä työympäristössään.
Teoreettinen viitekehys koostui kolmesta pääaiheesta. Ensimmäinen osuus käsitteli työhyvinvointia. Osiossa käsiteltiin mitä työkyvyn, -terveyden ja -turvallisuuden huomioiminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja kuinka työhyvinvointia mitataan. Toinen pääluku käsitteli avokonttoria ja monitoimitilaa työympäristönä. Kolmannessa osiossa käsiteltiin työolosuhteita koskevia säännöksiä, joita työnantajan tulee ottaa huomioon suunnitellessaan työtiloja.
Empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake Kymenlaakson ulosottoviraston henkilökunnalle. Kyselylomakkeita lähetettiin 36 kappaletta ja siihen vastasi 18 henkilöä. Vastausaikaa oli noin kaksi viikkoa. Vastausprosentiksi saatiin 50 prosenttia, joka oli melko hyvä.
Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijöiden mielestä työtilat ovat turvalliset ja siistit. Tyytymättömyyttä aiheuttaa eniten ääniympäristö ja ilmastointi. Suurimmat melun aiheuttajat ovat puhelin ja muiden puhe. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että lähes kaikilla avokonttorissa työskentelevillä vastaajilla on keskittymisvaikeuksia työskennellessään.
Työympäristöä voitaisiin parantaa kiinnittämällä huomiota pahimpiin ongelmiin. Koska ääniympäristö on suurin ongelma, voitaisiin työntekijöitä muistuttaa äänenkäytön kovuudesta sekä puhelinten soittoäänistä. Äänenkäyttöä hiljentämällä paranisi myös työntekijöiden keskittyminen.
Teoreettinen viitekehys koostui kolmesta pääaiheesta. Ensimmäinen osuus käsitteli työhyvinvointia. Osiossa käsiteltiin mitä työkyvyn, -terveyden ja -turvallisuuden huomioiminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja kuinka työhyvinvointia mitataan. Toinen pääluku käsitteli avokonttoria ja monitoimitilaa työympäristönä. Kolmannessa osiossa käsiteltiin työolosuhteita koskevia säännöksiä, joita työnantajan tulee ottaa huomioon suunnitellessaan työtiloja.
Empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake Kymenlaakson ulosottoviraston henkilökunnalle. Kyselylomakkeita lähetettiin 36 kappaletta ja siihen vastasi 18 henkilöä. Vastausaikaa oli noin kaksi viikkoa. Vastausprosentiksi saatiin 50 prosenttia, joka oli melko hyvä.
Tutkimustulokset osoittivat, että työntekijöiden mielestä työtilat ovat turvalliset ja siistit. Tyytymättömyyttä aiheuttaa eniten ääniympäristö ja ilmastointi. Suurimmat melun aiheuttajat ovat puhelin ja muiden puhe. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että lähes kaikilla avokonttorissa työskentelevillä vastaajilla on keskittymisvaikeuksia työskennellessään.
Työympäristöä voitaisiin parantaa kiinnittämällä huomiota pahimpiin ongelmiin. Koska ääniympäristö on suurin ongelma, voitaisiin työntekijöitä muistuttaa äänenkäytön kovuudesta sekä puhelinten soittoäänistä. Äänenkäyttöä hiljentämällä paranisi myös työntekijöiden keskittyminen.