Mielen mahti : henkinen valmistautuminen sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten ensihoitaja voi henkisesti valmistautua sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa ja siten saada laajasti käyttöönsä henkisiä resurssejaan toimiakseen ensihoitotehtävässä tehokkaasti. Tarkoituksena oli myös tuottaa näistä johtopäätöksistä opiskelumateriaali Tampereen ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille. Tehtävinä oli selvittää, mitä henkisiä toimintoja kuuluu ensihoitotehtävän suorittamiseen, miten henkinen valmistautuminen niihin vaikuttaa ja miten ensihoitajan kannattaa valmistautua henkisesti. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten henkinen valmistautuminen voi parantaa sairaalan ulkopuolisen ensihoidon laatua.

Opinnäytetyön metodiksi valittiin tuotokseen painottuva opinnäytetyö. Tuotos eli opiskelumateriaali liitettiin työn loppuun. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana oli sairaalan ulkopuolinen ensihoito, henkinen valmistautuminen ja ongelmanratkaisu alaotsikoineen.

Opinnäytetyössä saatiin selville, että ensihoitotehtävää voidaan pitää avoimena ongelmana, mikä loi pohjan koko työlle. Huomattiin myös, että hyvin monet henkiset tekijät voivat vaikuttaa ensihoitotehtävän suorittamiseen. Muisti on keskeinen ensihoidossa tarvittava henkinen toiminto, ja sen toimintaa voidaan edistää esimerkiksi luomalla omia merkityskokonaisuuksia. Odotukset ja motivaatio ohjaavat havainnointia ja tarkkavaisuutta, ja ensihoitajan on oltava tietoinen niiden vaikutuksesta tilannekuvan luomiseen, ja virheiden välttämiseksi tehtävä ensiarvio jokaiselle potilaalle samoin perustein. Ensihoitajan tunteilla on vaikutusta ensihoitotilanteeseen. Tunneälyn käyttö ja kehittäminen edistävät selkeästi hoidon laatua; tunteiden tukahduttaminen taas on yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Positiivisilla tunteilla saattaa olla ongelmanratkaisua edistävä vaikutus. Ennakkotietoja ensihoitotehtävästä voidaan käyttää hyväksi henkisessä valmistautumisessa tietyin rajoituksin.

Ensihoitaja pystyy henkisellä valmistautumisella parantamaan toimintansa laatua. Tärkeitä laajoja ensihoitajan työn laatuun vaikuttavia henkisiä tekijöitä ovat motivaatio ja avoimuus uusille tilanteille. Jatkossa on tärkeää tutkia juuri ensihoitajien henkistä valmistautumista, ja saada tarkempaa luotettavaa tietoa toimivista henkisen valmistautumisen menetelmistä ensihoidossa.

The purpose of this thesis is to determine how a paramedic can prepare men-tally in prehospital emergency care and make use of his mental resources in order to operate effectively at the task at hand. Another purpose of this thesis is to prepare a study material for the emergency care students of Tampere Uni-versity of Applied Sciences using the findings from the study. The research questions focused on what mental processes are involved in the handling of an emergency care task, how mental preparation influences them and how a paramedic should prepare mentally. The aim was to get an understanding of how mental preparation can improve the quality of prehospital emergency care.

The functional method was chosen for this thesis. The product of the thesis was the study material, which was attached to the appendix. The theoretical framework for this thesis consists of the terms prehospital emergency care, mental preparation and problem-solving with its subtopics.

It was very soon discovered that an emergency care task can be seen as an open problem, which created the base for the thesis. It was also found that many mental factors can influence the handling of an emergency care task. Memory is a vital function in emergency care, and its performance can be pro-moted for example by creating one’s own memory units. Expectations and motivation direct observation and attention, and a paramedic must be aware of their influence on the assessment of a situation, and to avoid error, always carry out the immediate evaluation of the patient the same way. The emotions of the paramedic influence the task at hand. Using emotional intelligence promotes the quality of care, whereas the suppression of emotions is linked with weakened cognitive capacity. Positive emotions might improve problem solving. Foreknowledge of the emergency care task received from the emergency exchange can be used to aid in mental preparation with certain limitations.

A paramedic can improve the quality of his actions through mental preparation. On a wide scale, motivation and openness to new situations are important mental factors for the quality of the paramedic work. In the future it is absolutely necessary to do research on the mental preparation of paramedics specifically and to gain more reliable information about mental preparation methods.