Peitellyn osingonjaon analyysi korkeimman hallinto–oikeuden päätösten mukaan

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoite on tutkia peitellyn osingon ilmiötä esittelevää aineistoa ja sen perusteella muodostaa peiteltyä osinkoa koskeva ymmärrys, eli mitä se ilmiö tarkoittaa yhtiön toiminnassa, mitkä ovat peitellyn osingon soveltamisala ja yleisiä ilmenemismuotoja, miten se poikkeaa OYL:n säädellyistä ja sallimista varojenjakotavoista. Peittelyn osingon käsite sisältyy VML 29.§:iin ja sillä tarkoitetaan varojen siirtämistä osakkaille sellaisella tavalla, joka luon-teeltaan on laillisen osingonjaon muotovaatimukset sivuuttavaa voitonjakoa.

Pääkysymyksen ratkaisemiseksi johdonmukaisesti selvitettiin yrityksen verosuunnitteluun liittyvät käsitteet, tavoitteet ja periaatteet, käsiteltiin hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän vero-suunnittelun rajaus sekä esiteltiin osakeyhtiöiden mahdolliset verosuunnittelun tavat erityisesti voitonjaon johdosta. Sen jälkeen työssä tarkasteltiin osakeyhtiön varojenjaon laillisia ja sallittuja tapoja osakeyhtiölain mukaan, varojen jakamiseen liittyvät säännöt, sekä laittoman varojenjaon mahdolliset ilmenemismuodot ja seuraukset. Ei-hyväksyttävänä suunnittelun keinona tutkimuksessa käsiteltiin peitelty osingonjako, joka myös liittyy laittomiin varojenjaon tapoihin.

Tutkimuksen empiirisessä osassa on tarkoitus tarkemmin keskittyä niihin tilanteisiin, joissa peitelty osinko muodostuu VML 29 §:n 1 ja 2 momentin yhteydessä. Tämän tavoitteen saa-vuttamiseksi pyritään hahmottamaan peiteltyyn osinkoon kohdistuva oikeuskäytäntöä ja kar-toittaa mahdollisimman kattavasti peiteltyyn osingonjakoon liittyviä verottajan kannanottoja ja KHO:n ratkaisuja, jota pidetään poikkeuksellisesti tärkeänä, koska se täsmentää verotusme-nettelynlain väljä sananmuoto.

Peiteltyä osinkoa voi usein syntyä tilanteissä, kun yhtiö ja sen osakas tekevät keskenään erilaisia oikeustoimia, joissa tulisi aina käyttää markkinaehtoista hinnoittelua. Yhtiön ja osak-kaan väliset luovutustoimet ovat tyypillinen tilanne, jossa peitellyn osingon uhka syntyy. Siinä tilanteessa peitelty osingonjako toteutetaan, jos osakeyhtiö hankkia osakkeenomistajalta jo-takin omaisuutta ylihintaan tai myy jotakin omaisuutta osakkeenomistajalle alihintaan. Yhtiössä työskentelevä osakas voi nostaa rahapalkkaa yhtiöstään, jonka voidaankin katsoa peitellyksi osingoksi, jos palkanmaksu osakkaalle tai sen omaiselle on, esimerkiksi, perusteeton. Pääomapalautuksen toimet omien osakkeiden hankkimisen tai lunastamisen muotona aiheut-tavat myös peitellyn osingon verotusriskiä.

Peitellyn osingon veroseuraamukset ovat varsin ankarat ja kohdistuvat sekä osakeyhtiöön että osakkaaseen ja käytännössä merkitsevät verotuksen kiristymistä.