Lapsilä htöisyyden toteutuminen alle 1-vuotiailla - Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä

Abstract

Opinnäytteen tarkoituksena on lisätä tietoa lapsen edun toteutumisesta ja lapsilähtöisyydestä alle 1-vuotiailla. Opinnäytteen tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden käsityksiä alle 1-vuotiaiden lasten edun toteutumisesta päivähoidossa lapsilähtöisyyden näkökulmasta. Aineiston kerääminen toteutettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä Jyväskylän kaupungin päiväkoteihin. Kyselyyn vastasi 28 Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijää.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että suurin osa vastaajista kokee lapsilähtöisyyden toteuttamisen tärkeänä alle 1-vuotiailla. Tästä huolimatta vastaajien oli haastavaa arvioida, painotetaanko käytännössä lapsilähtöisyyttä riittävästi alle 1-vuotiailla. Enemmistö työntekijöistä oli sitä mieltä, että lapsen ikä vaikuttaa lapsilähtöisyyden toteuttamiseen ja sitä tulee toteuttaa eri-ikäisillä eri tavoin. Vastauksissa tuli esille aikuisen vastuu lapsilähtöisyyden toteuttajana.

Vastaajien käsitysten mukaan työntekijät mahdollistavat omalla toiminnallaan turvallisten kiintymyssuhteiden muodostumisen päiväkodissa. Käsitykset jakautuvat siitä, saavatko alle 1-vuotiaat lapset heidän tarpeiden mukaista hoivaa ja läheisyyttä. Opinnäytetyössä nousi esille kehittämistarpeita lapsilähtöisyyden toteuttamisessa alle 1-vuotiailla, joista merkittävimpinä koettiin ryhmäkokojen pienentäminen ja henkilökunnan määrän lisääminen.

The purpose of the thesis was to increase knowledge of children’s best interests and child orientation with under one-year-olds. The objective of the thesis was to survey employees’ perceptions on the best interests of children under one year of age from the perspective of child orientation. The data was collected by using a Webropol-survey conducted in the day care centres in Jyväskylä. Twentyeight early childhood education workers from Jyväskylä participated in the survey.

According to the results, most of the respondents found child orientation important with under one-year-olds. Despite this, it was challenging for the participants to estimate whether child orientation was sufficiently highlighted with under one-year-olds. The majority of the respondents thought that child orientation was dependent on the child’s age and that it had to be considered in different ways at different ages. Adults’ responsibility for taking child orientation into account was underlined in the answers.

According to the respondents, the employees’ actions are in the key role when providing the children with a secure attachment in day care. The opinions were divided on whether under one-year-old children were provided with sufficient intimacy and care according to their needs. The thesis also raised development needs in the implementation of child orientation with under one-year-olds. Of These, the most significant were reducing group sizes and increasing staff.