Ensihoitajien työssä kuormittumisen ja siitä palautumisen arviointi Firtsbeat Hyvinvointianalyysilla

Abstract

Työssä kuormittumiseen vaikuttavat niin fyysiset kuin psykososiaaliset tekijät, joihin ympäristö vaikuttaa omalta osaltaan. Myös vuorotyön on todettu lisäävän työssä kuormittumista, erityisesti yövuoroja sisältävissä töissä. Kaikkiin näihin tekijöihin reagoidaan yksilöllisesti. Ensihoidossa haastetta työn kuormittavuuden hallintaan tuovat jatkuvasti vaihtuvat työolosuhteet ja -tilanteet, joiden sisältöä ja ajankohtaa ei ennalta aina tiedetä.

Tarkoituksena oli edistää ensihoitajien työssä jaksamista työstä palautumisen kautta. Tavoitteena oli selvittää työssä kuormittavia tekijöitä, niistä palautumista sekä palautumista edistäviä tekijöitä. Menetelmänä oli Firstbeat Hyvinvointianalyysi, joka perustuu sydämen sykevälivaihteluun. Sykevälivaihtelu heijastaa autonomisen hermoston toimintaa ja siten stressi- ja rentoutumisreaktioita. Mittaukseen osallistui seitsemän (n=7) ensihoitajaa. Mittauksista luotiin ryhmäraportti sekä kaikille henkilökohtainen raportti. Kuormitusta aiheuttavia ja palautumista edistäviä tekijöitä kartoitettiin tarkemmin jokaisen mittaukseen osallistuneen sähköisen päiväkirjan avulla. Päiväkirjojen avulla raporteista tehtyjen päätelmien pohjalta jokainen sai henkilökohtaisen palautteen sekä mahdollisia muutosehdotuksia kuormituksen vähentämiseksi, palautumisen edistämiseksi sekä stressin hallintaan.

Mittauksen perusteella voitiin todeta erityisesti yöunen heikko palautuvuus, mutta päiväunilla oli kaikilla positiivinen vaikutus. Kaiken kaikkiaan palautuminen jäi alhaiseksi vuorokaudessa. Myös stressi oli tuloksissa hallitsevana, kun vuorokausiosuus oli 58 % suositusten ollessa ≤ 50 %. Palautumisessa oli huomattavaa, että se oli usein parempaa työvuorossa kuin vapaa-ajalla. Vaikka ryhmäraportista pystyttiin nostamaan tiettyjä tekijöitä, yksilöiden välillä oli huomattavan suuria eroja.

Physical and psychosocial factors have an influence on work stress, and the environment has its own influence on these two factors. Shift work, especially night shift, increase the amount of the stress. However, everyone reacts individually to all these factors. In paramedic care, the changing working environments and situations bring more challenges to controlling work stress because the time and nature of the situations is usually unknown in advance.

The purpose was to improve paramedics’ coping in work by enhancing recovery from work. The aim was to study the factors that increased work stress and how paramedics recovered from work as well as which factors improved the recovery. The method was the Firstbeat Lifestyle Assessment, which is based on heart rate variability. Heart rate variability reflects the function of the autonomic nervous system and, thus, stress and relaxation reactions. Seven (n=7) paramedics participated in the assessment.

Based on the results, a group report as well as individual reports were created. The stress and recovery factors were surveyed closely with the electronic diaries that were filled by every participant. Based on the conclusions drawn from the diaries, everyone received personal feedback and possible recommendations for changes that would decrease stress, improve recovery as well as improve stress control. Based on the assessment, it can be stated that night sleep had a weak impact on recovery. However, naps had a positive effect with everyone. Overall, recovery levels stayed low during the day. Stress was also a dominant feature in the results because its share of the day was 58 % while the recommendation is ≤ 50 %. The results also highlighted the fact that recovery rates were often better at work than during leisure time. Even though certain factors could be raised from the group report, there were large differences between assessments in the individual reports.