Valesokkeli- ja ulkoseinärakenteen kosteusteknisen toiminnan varmistaminen
Varheenmaa, Rasmus (2018)
Varheenmaa, Rasmus
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178827
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella peruskorjatun rakennuksen valesokkeli- ja ulkoseinärakenteen kosteusteknistä toimintaa. Ennen peruskorjausta valesokkeli- ja ulkoseinärakenteen kosteusteknistä toimintaa on mallinnettu tietokoneohjelmien avulla. Mallinnuksen tulokset on esitetty aikaisemmin toteutetussa opinnäytetyössä. Peruskorjauksen yhteydessä korjattuun ulkoseinärakenteeseen on asennettu kosteusantureita, jotka mittaavat suhteellista kosteutta ja lämpötilaa tunnin välein. Antureiden mittaamat tulokset ovat luettavissa internetin kautta. Mittauksista saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmassa opinnäytetyössä mallinnettuihin arvoihin. Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan tuloksilla tarkasteltiin myös rakenteiden homehtumisriskiä Suomalaisen homemallin laskentataulukon avulla. Myös Suomalaisen homemallin tuloksia verrattiin aikaisemman opinnäytetyön homehtumisriskin tarkasteluun.
Tehtyjen vertailujen perusteella havaittiin, että mitatut tulokset vastaavat mallinnuksessa tehtyjä johtopäätöksiä. Kriittisin tarkastelupiste sijaitsee ulkoseinärakenteen tuulettumattomassa ilmavälissä, jossa suhteellisen kosteuden arvot ovat jatkuvasti korkealla, eikä rakenne pääse kunnolla kuivumaan. Mitattujen tulosten vertailussa havaittiin, että ilmavälin kuivuminen vaihtelee rakennuksen eri osissa. Ulkoseinälinjalla sijaitsevien ikkunoiden alapuolisen seinärakenteen ilmaväli on yläreunastaan avoin ulkoilmaan, joka aiheuttaa ilmavälissä pienen ilmanvaihtuvuuden. Tämä pienikin ilmanvaihtuvuus parantaa rakenteen kuivumiskykyä sekä vähentää homeen syntymisen riskiä rakenteissa. Ulkoseinälinjan osilla, joissa ei ole ikkunoita, ilmaväliin ei aiheudu minkäänlaista ilmanvaihtuvuutta, joten rakenne ei pääse kuivumaan.
Tuulettumattomaan ilmaväliin tulisi järjestää ilmanvaihtuvuus, jotta kosteuden kondensoitumisen ja homeen kasvun riskeiltä vältytään tulevaisuudessa. Myös rakenteeseen asennettujen kosteusanturien mittaamien arvojen seurantaa tulee jatkaa, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan hyvissä ajoin, tai parhaassa tapauksessa niiltä vältytään kokonaan.
Tehtyjen vertailujen perusteella havaittiin, että mitatut tulokset vastaavat mallinnuksessa tehtyjä johtopäätöksiä. Kriittisin tarkastelupiste sijaitsee ulkoseinärakenteen tuulettumattomassa ilmavälissä, jossa suhteellisen kosteuden arvot ovat jatkuvasti korkealla, eikä rakenne pääse kunnolla kuivumaan. Mitattujen tulosten vertailussa havaittiin, että ilmavälin kuivuminen vaihtelee rakennuksen eri osissa. Ulkoseinälinjalla sijaitsevien ikkunoiden alapuolisen seinärakenteen ilmaväli on yläreunastaan avoin ulkoilmaan, joka aiheuttaa ilmavälissä pienen ilmanvaihtuvuuden. Tämä pienikin ilmanvaihtuvuus parantaa rakenteen kuivumiskykyä sekä vähentää homeen syntymisen riskiä rakenteissa. Ulkoseinälinjan osilla, joissa ei ole ikkunoita, ilmaväliin ei aiheudu minkäänlaista ilmanvaihtuvuutta, joten rakenne ei pääse kuivumaan.
Tuulettumattomaan ilmaväliin tulisi järjestää ilmanvaihtuvuus, jotta kosteuden kondensoitumisen ja homeen kasvun riskeiltä vältytään tulevaisuudessa. Myös rakenteeseen asennettujen kosteusanturien mittaamien arvojen seurantaa tulee jatkaa, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan hyvissä ajoin, tai parhaassa tapauksessa niiltä vältytään kokonaan.