Aseptiikka i.v. ja p.o. lääkehoidossa aluesairaalassa
Korkiainen, Stanislav; Peltomaa, Markus (2010)
Korkiainen, Stanislav
Peltomaa, Markus
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199802
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää eräässä aluesairaalassa sairaanhoitajien lääkehoidon aseptinen osaaminen i.v. ja p.o. lääkehoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa sairaanhoitajien tietoisuutta omasta aseptisesta toiminnastaan, kiinnittää huomiota mahdollisiin ongelmiin ja parantaa sitä kautta infektioiden torjuntaa aluesairaalan hoitajien keskuudessa. Tavoitteena oli myös syventää omaa osaamista i.v ja p.o. lääkehoidon aseptisesta käsittelystä. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin ongelmiin: Miten aseptiikka toteutuu i.v. lääkehoidossa, miten aseptiikka toteutuu p.o. lääkehoidossa, miten aseptinen toiminta toteutuu leikkausosastolla, sisätautiosastolla ja perioperatiivisella osastolla.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu tapahtui strukturoitua kyselylomaketta apuna käyttäen. Kyselylomakkeet vietiin kolmelle aluesairaalan osastolle marraskuussa 2009. Kyselylomakkeita vietiin yhteensä 60 kappaletta, josta takaisin saimme 32. Tutkimustulokset analysoitiin ja tallennettiin SPSS- ohjelman avulla. Keskeisinä käsitteinä opinnäytetyössä olivat lääkehoito ja aseptiikka.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että keskeisin ongelmakohta lääkehoidon aseptiikassa oli käsihygienia. Töihin tultaessa sairaanhoitajista kätensä pesi saippualiuoksella 75 %. Myös käsihuuhteen oikeaoppinen käyttö oli osalla vastaajista kyseenalaista. 40 % vastaajista kuivasi käsihuuhteen käsistään heiluttelemalla käsiään ilmassa. Kerrattavaa oli myös lääkehoidon aseptiikassa, esim. vain 31 % vastaajista desinfioi infuusiopullon perforoitavan osan ennen perforoimista. Positiivisia huomioita aseptiikasta olivat, että vastaajista yli 80 % luonnehti käsiensä ihon kuntoa erinomaiseksi tai hyväksi. Myös 96 % vastaajista desinfioi kätensä ennen lääkkeidenjakoa.
Sairaanhoitajat osasivat pääsääntöisesti hyvin perusteet lääkehoidon aseptiikasta ja käsihygieniasta, mutta käytännön tasolla toteutuksessa oli jonkin verran puutteita. Yhtenäiset ja helposti saatavilla olevat aseptiset ohjeet vähintäänkin aluesairaalan tasolla auttaisivat sairaanhoitajia hahmottamaan oikean aseptisen toiminnan. Kyselylomaketta voisi käyttää pohjana uuden lomakkeen tekemiseen lääkehoidon aseptiikan selvittämiseksi. Lisäksi kyselylomakkeeseen voisi lisätä kysymyksiä sairaanhoitajien saamasta lääkehoidon koulutuksesta. Huomiota tulisi kiinnittää kysymysten ja vastausvaihtoehtojen selkeyteen väärinymmärrysten välttämiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu tapahtui strukturoitua kyselylomaketta apuna käyttäen. Kyselylomakkeet vietiin kolmelle aluesairaalan osastolle marraskuussa 2009. Kyselylomakkeita vietiin yhteensä 60 kappaletta, josta takaisin saimme 32. Tutkimustulokset analysoitiin ja tallennettiin SPSS- ohjelman avulla. Keskeisinä käsitteinä opinnäytetyössä olivat lääkehoito ja aseptiikka.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että keskeisin ongelmakohta lääkehoidon aseptiikassa oli käsihygienia. Töihin tultaessa sairaanhoitajista kätensä pesi saippualiuoksella 75 %. Myös käsihuuhteen oikeaoppinen käyttö oli osalla vastaajista kyseenalaista. 40 % vastaajista kuivasi käsihuuhteen käsistään heiluttelemalla käsiään ilmassa. Kerrattavaa oli myös lääkehoidon aseptiikassa, esim. vain 31 % vastaajista desinfioi infuusiopullon perforoitavan osan ennen perforoimista. Positiivisia huomioita aseptiikasta olivat, että vastaajista yli 80 % luonnehti käsiensä ihon kuntoa erinomaiseksi tai hyväksi. Myös 96 % vastaajista desinfioi kätensä ennen lääkkeidenjakoa.
Sairaanhoitajat osasivat pääsääntöisesti hyvin perusteet lääkehoidon aseptiikasta ja käsihygieniasta, mutta käytännön tasolla toteutuksessa oli jonkin verran puutteita. Yhtenäiset ja helposti saatavilla olevat aseptiset ohjeet vähintäänkin aluesairaalan tasolla auttaisivat sairaanhoitajia hahmottamaan oikean aseptisen toiminnan. Kyselylomaketta voisi käyttää pohjana uuden lomakkeen tekemiseen lääkehoidon aseptiikan selvittämiseksi. Lisäksi kyselylomakkeeseen voisi lisätä kysymyksiä sairaanhoitajien saamasta lääkehoidon koulutuksesta. Huomiota tulisi kiinnittää kysymysten ja vastausvaihtoehtojen selkeyteen väärinymmärrysten välttämiseksi.