RASKAUSDIABETEKSEN HOIDONOHJAUS : Raskausdiabeteksen sairastaneiden äitien kokemus saamastaan ohjauksesta

Abstract

Opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista hoidonohjausta raskausdiabetesta sairastaneet äidit ovat saaneet raskausaikana ja onko saatu ohjaus koettu riittävänä sairauden omahoidon kannalta. Tutkimuksessa etsittiin myös kehitysehdotuksia raskausdiabeteksen ohjauksen kannalta. Saatujen tulosten pohjalta on tavoitteena kehittää hoitohenkilökunnan valmiuksia ohjata, motivoida ja kannustaa äitejä raskausdiabeteksen omahoidossa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmetodilla ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua sähköistä kyselylomaketta. Mukana oli myös yksi avoin kysymys. Kyselyn vastaukset kerättiin helmi-maaliskuun 2010 aikana Internetin eri yhteisöpalveluista. Kyselyyn vastasi 46 raskausdiabeteksen kahden vuoden sisällä sairastanutta äitiä. Tutkimusaineisto avointa kysymystä lukuun ottamatta analysoitiin Excel-taulukkolaskenta- sekä Digium-kyselyohjelmalla.

Tutkimustuloksista ilmeni, että hoidonohjausta oli saatu monipuolisesti ruokavaliosta, liikunnasta, raskausdiabeteksesta sairautena sekä hoitomuodoista.Parhaiten ohjausta saatiin ruokavaliosta sekä sairaudesta ja sen hoitomuodoista. Vähiten ohjausta saatiin liikunnasta. Osittain ohjausta pidettiin riittävänä, mutta tietyin osin sitä kaivattiin myös lisää. Avoimen kysymyksen vastauksissa moni toivoi lisää yksilöllisyyttä ohjaukseen ja ilmaisi tyytymättömyyttä saatuun ohjaukseen. Kehitysehdotuksia olivat muun muassa tehostetumpi verensokeriseuranta, ruokapäiväkirjan pitäminen ja liikuntaryhmät. Jatkotutkimuskohteita olisivat raskausdiabeetikoiden motivoitumisen tutkiminen pitkällä tähtäimellä. Kuinka sairastettu raskausdiabetes ja siihen saatu ohjaus vaikuttaa elämäntapoihin myöhemmin elämässä?

The purpose of this study was to determine what kind of counseling mothers who were diagnosed with gestational diabetes received and if the mothers felt that counseling was sufficient with regard to the self-care of their condition. Another objective of the study was to find development proposals for the counseling of gestational diabetes. The findings will be used for developing the skills of nursing staff in the fields of counseling, motivating and encouraging mothers in the self-care of gestational diabetes.

The study was carried out as quantitative research, in which the method of a structured internet questionnaire was used to collect data. The questionnaire also included one open question. The questionnaire was taken to several social media web services for collecting the data between February and March of 2010. 46 mothers who were diagnosed with gestational diabetes in the last two years answered the questionnaire. The responses were analyzed by using the Digium survey tool and Excel software, excluding the open question.

On the basis of research results, the mothers had received counseling on a balanced diet, exercise,gestational diabetes as a condition and different treatments. The best counseling was deemed to have been on diet, condition and different treatments. Less counseling was received on exercise. Some parts of the counseling were considered adequate, but in some parts the mothers felt that they needed more counseling. Based on the answers to the open question, many participants hoped for more individualized counseling and expressed dissatisfaction with the counseling they had received. The development proposals included, among other things, more intensified blood glucose self-monitoring, writing of a food diary and exercise groups.