Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Koulurakennuksen LVIA-toimivuustarkastelu

Mattila, Sami (2018)

 
Avaa tiedosto
Mattila_Sami.pdf (1.750Mt)
Lataukset: 


Mattila, Sami
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons License
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178784
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella koulurakennuksen LVIA-järjestelmien toimivuutta eli tehdä toimivuustarkastelu. Samalla oli tarkoitus tutkia esiintyviä ongelmia ja mahdollisuuksien mukaan selvittää niiden syitä sekä antaa korjausehdotuksia. Tutkittava kohde oli Finnentie 42 sijaitseva Kangasalan lukio, joka valmistui vuonna 2012. Tulevaisuutta varten haluttiin tutkia, mitä yleensä kannattaa selvittää tai mittauttaa ja mitkä ovat oppimistilojen hyviä pitoisuusarvoja tai lämpötiloja. Oppimistarkoituksessa haluttiin tutkia, mitä virheellisyyksiä tai virhetulkintamahdollisuuksia on tämän kohteen suunnittelun aikaisissa IV-määräyksissä ja -ohjeissa sekä mitä uudet IV-ohjeet tuovat vanhojen tilalle.

Koulurakennuksessa mitattujen ilman laadullisten pitoisuusarvojen, nopeuksien, lämpötilan tai valomäärän perusteella voi päätellä oppilaiden viihtyvyyden lisäksi heidän oppimistuloksiaan. Oppimista on tutkittu ja todettu millä ilman laatuarvoilla on paras oppimistulos ja paljonko siihen vaikuttaa tietyn ilman laatuarvon ero optimaaliseen arvoon verrattuna. Käytännössä merkityksellisimmiksi pitoisuusarvoiksi osoittautuivat hiilidioksidi- ja kosteuspitoisuus. Jossain tapauksissa voi olla parempi, että palelemisen takia ei lisätä lämpötilaa, vaan nostetaan ilman kosteuspitoisuutta. Tämän takia haluttiin perehtyä syvällisemmin ilman eri laatukriteerien pitoisuusarvoihin, nopeuksiin, lämpötiloihin tai valomääriin, vaikka joidenkin vaikutus on hyvin vähäinen. Useista vähäisen vaikutuksen aiheuttajista voi koostua yhdessä merkittävä vaikutus ja yksinään vähäisen vaikutuksen aiheuttaja voi isomman vaikutuksen aiheuttajan kanssa muodostaa huomattavasti suuremman vaikutuksen kuin isomman vaikutuksen aiheuttaja yksinään.

Työn tuloksena havaittiin paine-eromittauksia käsitellessä suuria paine-eroja sisätilojen ja ulkoilman välillä, jotka jäljitettiin ilmavirtauksien säätöihin suunniteltuun nähden. Sisäilman lämpötilat olivat talviaikana melko hyvät ja kosteuspitoisuus usein suosituksien alarajan tuntumassa tai jopa sen alle, mutta joidenkin tilojen hiilidioksidipitoisuus oli liian korkea. Näiden takia on annettu muutossuosituksia ja simuloitu vaikutuksia.

Uudet IV-ohjeet määrittelevät tilojen ilmanvaihdon suunnittelun perusteena olevan, että tilojen paine tulisi olla sama kuin ulkoilmankin. Tämä aiheutti pohdintaa. Miten tilakohtaisten poisto- ja tuloilmavirtauksien säätöjen tekijät tulkitsevat uuden määrityksen melko suuren 20 % epäsäätötarkkuuden suunnitteluarvoihin nähden? Tuleeko joistakin tiloista ulkoilmaan nähden ylipaineisia tiloja? Vai pitäisikö mitata jokaisen ulkoseinää vasten olevan tilan paine-ero ulkoilmaan nähden? Voiko tästä muodostua rakennuksia pilaava virhetulkintamahdollisuus, vaikka suunnitelmat olisivatkin kunnossa? Nämä kysymykset vaatisivat vielä jatkoseurantaa tai esitettyjä toimenpiteitä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste