Kosteusvauriot jälleenrakennuskauden pientalojen kellareissa

Abstract

Rintamamiestaloja on pidetty suomalaisen sisukkuuden sekä terveiden rakennusten esimerkkinä. Sotien jälkeinen materiaalipula toi omat haasteensa myös rakentamiseen, mutta talkootyöllä ja toinen toistaan auttamalla suomalaiset saivat rakennettua kunnollisia taloja kaikille.

Opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esille jälleenrakennuskauden rakennuksiin kohdistuvia kosteusrasituksia sekä niiden aiheuttamia kosteusvaurioita. Keskeisimpinä osioina ovat kellarikerrosten rakenteet sekä maanvastaiset rakenteet, joita on otettu käyttöön vasta talon valmistumisen jälkeen yleisesti 1970- ja 1980-luvuilla. Rintamamiestaloja on korjattu jo 1960-luvulta saakka, osittain jopa heikompaan suuntaan. Yleisimpinä riskeinä korjauksissa on havaittu rakenteiden sisäpuoliset orgaaniset lisäeristykset ja niiden myötä paljastuneet kosteus- ja mikrobiongelmat, jotka voivat altistaa käyttäjät esimerkiksi homeelle.

Opinnäytetyö selventää lukijalle, minkälaiset rakenteet voivat etenkin vanhojen talojen kellareissa aiheuttaa sisäilmaongelmia sekä mitä asioita tulee ottaa huomioon tilojen korjauksien yhteydessä. Opinnäytetyön taustalla sekä havainnoivana esimerkkinä toimii Tampereella sijaitseva rintamamiestalo, jonka kellarissa oli paljastunut kosteusvaurio. Kohteen korjaussuunnittelun tavoitteena on havainnollistaa kellaritilojen mahdollisia riskirakenteita sekä korjaukseen soveltuvien materiaalien ominaisuuksia. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomioita rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimivuuteen sekä energiatehokkuuden parantamiseen.

Tuloksista voidaan havaita, että opinnäytetyön taustalla olevan rakennuksen kellaritilojen korjauksella oli mahdollisuus saada aikaan toimivampia rakenteita. On silti tärkeää tarkastella jokaista kohdetta yksilönä korjaustöitä suunniteltaessa. Vain siten varmistutaan siitä, että korjaustyö toteutetaan mahdollisimman toimivasti.

Houses build after the Second World War are usually considered as an example of Finnish perseverance and healthy buildings. After the war there was shortage on construction materials and that brought also challenges in construction, but by helping each other and working as a voluntary, the Finnish people managed to build proper homes for everybody.

The purpose of this thesis was to examine the most common moisture stresses and damages that stresses are causing in houses of the aforementioned reconstruction era. The central focus of this thesis is on basements and structures that are against the soil which usually were taken into use long after the house was built. These houses have been renovated from the early 1960s, sometimes with appalling results. The interior layers of extra insulations has been the most common source of trouble in renovations as they can involve moisture and microbe problems which can expose the house owners to for example mould.

The objective of this thesis was to clarify to the reader which structures can cause indoor air problems especially in the basements of aged houses and also what to take into consideration when repairing these facilities. The subject is connected to the renovation of a house located in Tampere, the basement of which has been exposed to moisture damage. The object of the renovation design was to demonstrate the risk structures in the basement facilities and also show what attributes the new materials used in the renovation have. The structures’ energy efficiency and qualities related to moisture and thermal conditions were also taken into account.

When observing the results, it is clear that with the renovation in the subject’s basement, there was an opportunity to achieve more functional structures. It is still important to consider every subject as an individual when designing the renovations, only then can be sure that the renovation is executed as functionally as possible.