Kauppiaantalon uusrokokoo-tuolit : Tutkimus ja konservointi

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsitteli kolmen nahkaverhoillun uusrokokootuolin tutkimusta ja konservointia. Tuolit olivat peräisin Haminan Kauppiaantalomuseon kokoelmasta, johon ne on lahjoitettu Haminan Raatihuoneelta vuonna 1965. Tuolit ovat kuuluneet Raatihuoneen kalustoon. Historiatutkimus keskittyi lyhyesti Haminan historiaan, sekä myös Raatihuoneen ja Kauppiaantalon historiaan. Tutkin myös uusrokokoon syntyä ja sen tyypillisiä piirteitä.

Tuoleista kaksi on lakattu uudelleen ja ne ovat eri sarjaa kuin kolmas. Niiden nahka oli vaurioitunut pahemmin kuin kolmannen tuolin. Kasviparkitun nahan red rot -vauriota oli nähtävissä kaikissa tuoleissa. Konservoinnin pääpaino oli nahkapäällisten konservoinnissa, ja nahan hajoamiseen johtavien syiden tutkimisessa. Työn tavoitteena oli saada uutta tietoa nahan konservoinnista, uusrokokoon synnystä, sekä oppia nahan konservointiin liittyviä tekniikoita.

Tuolit dokumentoitiin aluksi valokuvin, mittapiirroksin, sekä vauriokartoituskuvin. Tuolien tutkimuksessa tehtiin puunäyteanalyysi maseroimalla, jolla tuoleissa käytetty puulaji varmistettiin. Tuoleissa käytettyjä pintakäsittelymateriaaleja tutkittiin käyttäen UV-valoa, liukoisuus- ja osoitusreaktiotestiä, sekä tekemällä referenssinäyte nykyaikaisella lakalla. Nahan kasviparkki varmistettiin kemiallisesti osoitusreaktiotestillä.

Tuolien puuosat puhdistettiin ensimmäisenä käyttäen eri puhdistusliuoksia. Haasteellisinta työssä oli nahan konservointi. Tuolien istuimissa olleet repeämät korjattiin nahan ollessa paikallaan. Tämä toi lisähaastetta, koska korjauksessa käytetyt paikkapalat oli liimattava nahan alle. Repeämiä ei saatu kokonaan suljettua, joten auki jäänyt osa täytettiin Paraloid B72-akryylihartsista ja vanhasta hevosennahasta tehdyllä massalla. Nahassa olleet muut vauriokohdat retusoitiin käyttäen Paraloid B72-pohjaisia retusointivärejä. Lopputuloksena tuolit saivat yhtenäisemmän ilmeen, puhdistuksen, suurimpien vauriokohtien retusoinnin sekä repeämien korjauksen jälkeen. Koko opinnäytetyöprosessi toi mukanaan arvokasta tietoa erityisesti nahan konservoinnista.

The purpose of this thesis was to conserve three leather upholstered Rococo Revival balloon back chairs. The objective of the thesis was to study leather conservation, including various kinds of leather conservation techniques, and the origin of Rococo Revival.

The chairs are part of Hamina Merchant’s House museum exhibition, donated by Hamina Town Hall in 1965. The history research part of the study included an introduction to the history of Hamina, the Town Hall, the Merchant’s House and Rococo Revival. Two of the three chairs are from different production lines and have been refinished using a modern varnish at some point. These two chairs had also much more severe damage to their leather. Red rot -damage which is associated with vegetable tanned leather could also be seen on them.

First, the chairs were documented by using photography and assessing their condition. Determination of the species of the tree used in the chairs was done with the wood maceration technique. Identifying the finish on the chairs was done by using UV-light, solubility tests and laboratory testing. Determination of type of tannage in leather was also con-firmed with a laboratory test.

The wooden parts of the chairs were cleaned first using various kinds of cleaning solutions. The leather covers of the chairs were not removed at any point so repairing tears on the leathers proved to be the most challenging part of the conservation process. It was impossible to close the tears entirely, so they were filled with a mixture of Paraloid B72 and powder scraped from an old horse hide. Other damaged parts in the leathers were retouched with Paraloid B72 based retouching colours. At the end of the process, the chairs had a more uniform look. The entire project brought valuable information regarding leather conservation.