Neulanpistotapaturmat : Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia parenteraalisen lääkehoidon opiskelusta ja neulanpistotapaturmista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon opiskelijoille sattuu neulanpistotapaturmia harjoitteluissa opiskelun alkuvaiheessa, ja kuinka hyväksi opiskelijat kokevat saamansa opetuksen ja ohjauksen parenteraalisesta lääkehoidosta koulussa ja harjoittelussa. Tavoitteena oli kehittää neulanpistotapaturmien ennaltaehkäisyä ja selkeyttää hoito-ohjeita pistotapaturmien sattuessa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kerättiin aiheeseen liittyvistä tutkimuksista, lähdekirjallisuudesta, hoitosuosituksista sekä Internetistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, johon vastasi 72 hoitotyön opiskelijaa. Aineisto kerättiin syksyllä 2009 Hämeen ammattikorkeakoulun vuonna 2008 aloittaneilta opiskelijoilta. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää.

Tulosten mukaan opiskelijat kokivat saavansa riittävästi teoriaopetusta parenteraalisesta lääkehoidosta. Vastaajat tiesivät pistotapaturmien riskeistä ja ennaltaehkäisystä. Pistotapaturmia sattui siitä huolimatta. Opiskelijat eivät mielestään saaneet harjoitella riittävästi, eikä harjoittelupaikoissa annettu tarpeeksi tietoa pistotapaturmatilanteiden sattumisen varalle. Vastaajista vain harva ilmoitti neulanpistotapaturmaa rekisteriin. Tulosten mukaan suurin yksittäinen pistotapaturman syy oli hylsyttäminen.

Tutkimuksen mukaan opiskelijoilla ei ole riittävästi itsevarmuutta parenteraalisessa lääkehoidossa. Opiskelijoiden mielestä pistämisharjoittelua tarvittaisiin enemmän koulussa ennen harjoitteluun menoa. Pistotapaturmat olisivat vältettävissä, sillä opiskelijoilla oli tarpeeksi tietoa riskeistä ja ennaltaehkäisystä. Lääkehoidon passin käytöllä olisi mahdollista seurata parenteraalisen lääkehoidon oppimista, mikäli sen käyttö olisi aktiivisempaa.

The purpose of the Bachelor’s thesis was to research the occurance of pinprick accidents in practical training at the first stage of studies and how good students experience the teaching and the guidance they get of parenteral medical care at school and at practical training. The aim was to develop the prevention of pinprick accidents and clarify regimens when pinprick accidents happen.

Theoretical framework of the Bachelor’s thesis was collected from the related researches, source books, clinical guidelines and Internet. The research method was a question form responded by 72 nursing students. The material was collected in autumn 2009 from students who had started their studies in the year 2008. The research had a quantitative approach.

The results of the study show that students got enough theoretical education of parenteral medical care. The answerers were aware of the risks and prevention of pinprick accidents. Despite this, pinprick accidents happened. Students felt that the practicing was insufficient and the practical placements didn’t give enough information in case of pinprick accidents. Only few answerers informed pinprick accident to the register. According to the results, the most common singular reason was inserting the cap back on the needle.

According to the research students lack the required confidence in parenteral medical care. The students feel that they need more practice with pinpricking at school before being sent off to practical training. Pinprick accidents could be avoided, as the students had enough information about the risks and prevention. With the use of a medical care pass it would be possible to monitor the learning of parenteral medical care, if its usage was more active.