Työntekijän näkökulma lasten aggressioon päiväkodissa
Suvanto, Rebekka; Turunen, Roosa-Maria (2018)
Suvanto, Rebekka
Turunen, Roosa-Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188972
Tiivistelmä
Aggressiivisuus on luonnollinen osa lapsen tunne-elämän kehitystä. Sen ilmeneminen väkivaltaisuutena ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää lasten aggressiivisuutta ilmiönä päiväkodissa työntekijän näkökulmasta ja lisätä tietoa siitä.
Tutkimus oli laadullinen. Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tuloksissa kävi ilmi, että lapset käyttäytyvät herkimmin aggressiivisesti tilanteissa, joissa on paljon ärsykkeitä. Erityisen vaikeita tilanteita lapselle ovat siirtymä- ja ryhmätilanteet. Lapsen aggressiivisuus ilmenee herkästi fyysisenä reagointina, kuten potkimisena ja lyömisenä. Tilanteita, joissa lapsi käyttäytyy aggressiivisesti, ehkäistään yleensä selkeällä päivästruktuurilla ja niihin puututaan poistamalla aggressiivinen lapsi tilanteesta ja puhumalla hänen kanssaan.
Työntekijä voi kokea kasvatuskumppanuuden toteuttamisen haastavana sellaisen lapsen kohdalla, joka käyttäytyy usein aggressiivisesti. Lasten aggressiivinen käytös voi vaikuttaa myös työntekijän turvallisuuden tunteeseen. Tunnekasvatus on paras keino opettaa lasta ymmärtämään vihan tunteita ja oppia ilmaisemaan niitä hyväksyttävällä tavalla. Kehittämisehdotuksiksi esitetään, että turvallisuussuunnitelmaan tulee ohjeistus väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen, henkilökohtaisen avustajan apu haastavasti käyttäytyvälle lapselle ja konkreettiset keinot, kuten liikennevalot ja Mututoukka-ohjelma.
Tutkimus oli laadullinen. Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut tehtiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Tuloksissa kävi ilmi, että lapset käyttäytyvät herkimmin aggressiivisesti tilanteissa, joissa on paljon ärsykkeitä. Erityisen vaikeita tilanteita lapselle ovat siirtymä- ja ryhmätilanteet. Lapsen aggressiivisuus ilmenee herkästi fyysisenä reagointina, kuten potkimisena ja lyömisenä. Tilanteita, joissa lapsi käyttäytyy aggressiivisesti, ehkäistään yleensä selkeällä päivästruktuurilla ja niihin puututaan poistamalla aggressiivinen lapsi tilanteesta ja puhumalla hänen kanssaan.
Työntekijä voi kokea kasvatuskumppanuuden toteuttamisen haastavana sellaisen lapsen kohdalla, joka käyttäytyy usein aggressiivisesti. Lasten aggressiivinen käytös voi vaikuttaa myös työntekijän turvallisuuden tunteeseen. Tunnekasvatus on paras keino opettaa lasta ymmärtämään vihan tunteita ja oppia ilmaisemaan niitä hyväksyttävällä tavalla. Kehittämisehdotuksiksi esitetään, että turvallisuussuunnitelmaan tulee ohjeistus väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen, henkilökohtaisen avustajan apu haastavasti käyttäytyvälle lapselle ja konkreettiset keinot, kuten liikennevalot ja Mututoukka-ohjelma.