Etäyhteyden käyttöönottoprosessin kehittäminen työterveyshuollossa : Viestintäkanava etäyhteyden muotona

Abstract

Terveydenhuolto on ollut viime vuodet suuren muutoksen alla sähköisten palveluiden tullessa yhä enemmän osaksi terveydenhuollon työntekijöiden työpäivää. Vähitellen myös asiakkaille suunnattuja sähköisiä terveyspalveluita on alettu lisäämään. Terveydenhuollon etäpalveluita on yritetty saada käyttöön Suomessakin jo muutama vuosikymmen, mutta positiivisista hoitotuloksista huolimatta niiden käyttö ei ole toistaiseksi lähtenyt laajenemaan suuresti.

Kuluneen muutaman vuoden aikana etäpalveluita on alettu tarjoamaan etenkin yksityisellä terveyssektorilla enemmän ja tämän tutkimuksen kohteena olikin yksityisessä työterveyshuollossa tarjotun etäpalvelun käyttöönottoprosessin sujuminen. Tarkoituksena oli löytää sähköisen palvelun käyttöönottoprosessiin vaikuttavia, niin edistäviä kuin hidastavia tekijöitä, jotta käyttöönottoprosessi voitaisiin jatkossa suorittaa mahdollisesti aiempaa sujuvammin.

Opinnäytetyön pääasiallisen aineiston keruu tapahtui kahdessa vaiheessa: kyselytutkimuksella joka oli suunnattu sekä työterveyshuollon työntekijöille että asiakkaille ke-sällä 2017 ja työntekijöille suunnatuilla teemahaastatteluilla syksyllä 2017. Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset sekä teemahaastattelun materiaali analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Vaikka monien tehtyjen tutkimusten mukaan sekä enemmistö Suomen kansalaisista, että terveysalan ammattilaiset kannattavat etäpalveluita, ei niiden käyttöönotto todellisuudessa ole ollut sujuvaa. Tässä tutkimuksessa asiakkaiden kohdalla käyttöönottoprosessin isoin kompastuskivi oli, että uuden etäpalvelun mahdollisuus oli jäänyt asiakkailta huomioimatta. Lisäksi ei oltu ymmärretty palvelun mahdollisuuksia eikä sen erilaisia käyttötarkoituksia.

Työntekijät kokivat uuden etäpalvelun palvelevan lähinnä asiakkaita, mikä kuitenkin koettiin tärkeäksi käyttöönottoa edistäväksi tekijäksi. Uuden etäpalvelun käyttöönottoa hankaloittavaksi tekijäksi koettiin yleisesti tiukat resurssit ja ajankäyttö sekä yleinen ongelma terveydenhuoltoalalla: tietojärjestelmien keskinäinen puhumattomuus. Käyttöönoton alussa myös palvelun tarkoituksen ymmärtämättömyys alensi intoa palvelun käyttöönotossa.

Healthcare has been undergoing a major change in recent years as electronic services become increasingly part of the health care workers' working day. Gradually, electronic healthcare services for customers have also begun to increase. There have been attempts to provide remote services at healthcare in Finland already for two decades, but despite their positive results, their use has so far not been expanded to a great extent.

Over the past few years, e-health services have started to offer more, especially in the private healthcare sector. The subject of this thesis was the running of the remote service delivery process offered in private occupational health care. The aim was to find the influencing, stimulating and slowing factors affecting the deployment process of the electronic service so that the deployment process could be performed more smoothly in the future.

The main material of the thesis was collected in two phases: a questionnaire survey aimed at both occupational healthcare workers and customers in the summer of 2017 and theme interviews for employees in the autumn of 2017. The quantitative material was analyzed for Occupational Health, the open questionnaire survey and the theme interview material were analyzed using material-based content analysis.

Although many studies have shown that both the majority of Finnish citizens and health professionals are in favor of remote services, their implementation has not been really smooth. In this study, the biggest stumbling block in the implementation process for customers was that the possibility of a new remote service was ignored by customers. In addition, the possibilities of the service and its various uses were not understood.

Workers felt that a new remote service served mostly customers, but this was felt to be an important factor in promoting deployment. As a factor hindering the introduction of the new remote service, it was commonly found that strict resources and timing were common and a common problem in the healthcare sector: the non-communicability of information systems. At the beginning of implementation, the lack of understanding of the purpose of the service reduced the enthusiasm of the introduction of the service.