Etik, attityder och problematik inom social- och hälsovården för papperslösa : Projektet "Papperslösa 2018 - de icke-önskade?"

Abstract

Detta examensarbete är en del av projektet “Papperslösa 2018 - de icke-önskade?” som är en fortsättning på projektet “Papperslösa - de icke-önskade?” vilket påbörjades år 2017.

Syftet med detta examensarbete är att kartlägga attityder till papperslösa för att kunna skapa etiska riktlinjer anpassade för de professionella inom social- och hälsovården som kommer i kontakt med papperslösa. I detta examensarbete svarar vi på frågorna “Vad finns det för attityder till papperslösa enligt litteraturen?” och “Hur borde professionella tillämpa de generella etiska riktlinjerna i arbetet med papperslösa klienter enligt litteraturen?”.

Teorin i detta litteraturbaserade examensarbete baserar sig på internationella styrdokument såsom EU:s och FN:s direktiv, nationella lagar och etiska riktlinjer för professionella inom social- och hälsovård. Metoder som används i detta examensarbete är narrativ litteraturöversikt (n=7) och kvalitativ innehållsanalys.

I resultatet kom det fram att källorna inte stöder varandra utan att de snarare står i konflikt till varandra, vilket bidrar till motstridigheter bland de professionella inom social- och hälsovården. Det blir problematiskt för professionella att veta vad de får och inte får göra i arbetet med de papperslösa då det inte finns tillräckligt tydliga direktiv att arbeta efter. Yrkesetiken och mänskliga rättigheter lyfts upp som faktorer som i högre grad borde tas i beaktande inom arbetet med de papperslösa. Det kom även fram att attityderna om de papperslösa är många och de kan bero på olika faktorer. Slutprodukten av detta examensarbete är fem etiska riktlinjer som kan anpassas till arbetet med papperslösa klienter.

Opinnäytetyö on osa projektia” Papperslösa 2018 - de icke-önskade?”, joka on jatkoa vuonna 2017 käynnistetylle projektille “Papperslösa - de icke-önskade?”.

Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa asenteita liittyen paperittomiin, joiden pohjalta kirjoittajat luovat ammattilaisille erityiset eettiset periaatteet koskien paperittomien kohtaamista sosiaali- ja terveysalan asiakkaina. Tutkimuskysymykset joihin opinnäytetyö pyrkii vastaamaan ovat: ”Millaiset asenteet paperittomia kohtaan ovat kirjallisuuden perusteella?” sekä “Miten ammattilaisten tulisi soveltaa ammattialojensa eettisiä periaatteita työssään paperittomien asiakkaiden parissa kirjallisuuden perusteella?”.

Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu opinnäytetyö esittelee kansainvälisiä toimintaperiaatteita kuten YK:n julistuksia ja EU:n direktiivejä. Lisäksi nostamme esiin kansallisen lainsäädännön sekä sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet. Tässä opinnäytetyössä menetelminä on käytetty narratiivista kirjallisuuskatsastusta (n=7) sekä kvalitatiivista sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tuloksena ilmeni, että edellä mainitut säädökset ja lait eivät tue toisiaan. Lakien ja säädösten ristiriitaisuus aiheuttaa haasteita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toteuttaa työtään. Ammattilaisille tuottaa ongelmia toimia, koska puutteellisten ohjeistusten perusteella on epäselvää mitä palveluja paperittomille voi tarjota. Ammattietiikka ja ihmisoikeudet nousevat esiin keskeisinä periaatteina, jotka tulisi ottaa huomioon työskentelyssä paperittomien parissa. Lisäksi tuloksesta kävi ilmi, että asenteet paperittomia kohtaan ovat vaihtelevia ja perustuvat useisiin taustatekijöihin. Opinnäytetyön lopputuotoksena toimii viisi eettistä ohjenuoraa, jotka on sovellettu erityisesti työhön paperittomien parissa.

This thesis is part of the project "“Papperslösa 2018 - de icke-önskade?” which is the continuation of the "“Papperslösa - de icke-önskade?” project, which began in 2017. The purpose of this thesis is to chart attitudes about the undocumented immigrants in order to create ethical guidelines adapted for social- and healthcare professionals whom come into contact with undocumented immigrants. In this thesis we find answers to the questions "What are the attitudes about undocumented immigrants according to literature?" and "How should professionals apply the general ethical guidelines working with undocumented immigrant clients according to literature?".

This literature-based thesis summarizes theoretic material in the form of international governing documents such as the EU and UN directives, national laws and ethical guidelines for social- and healthcare professionals. The methods used in this thesis are narrative literature review (n=7) and content analysis.

As a result emerged that the aforementioned do not support each other but are rather conflicting, which leads to contradictions for the professionals in social and health care. It becomes difficult for professionals to know what they can and can’t do while working with undocumented immigrants as there are not enough clear directives available.

Occupational ethics and human rights are highlighted as factors that should be taken into consideration in working with undocumented immigrants. It also appeared that the attitudes about the undocumented immigrants are plenty and they may depend on different factors. The final product of this thesis are five ethical guidelines that can be adapted to working with undocumented immigrant clients.