Inverkan av utsädesmängden på rapsbeståndets övervintring och skörd

Abstract

Vid odling av höstraps på nordliga breddgrader är en lyckad övervintring den mest avgörande skördebildande faktorn. Lantbrukaren kan påverka övervintringen genom att etablera ett jämnt bestånd där de enstaka plantorna inte tävlar med varandra om utrymmet. Det finns få undersökningar gällande utsädesmängder per kvadratmeter som gjorts i Finland. Fler undersökningar i denna fråga har gjorts i Sverige. Syftet med detta arbete var att få fram hur antalet sådda frön per kvadratmeter i finska förhållanden inverkar på övervintringen och skörden. Arbetet baseras på blockförsök som gjorts på Västankvarn försöksgård i Ingå, under tre odlingssäsonger, åren 2011, 2012 och 2013. Försöksleden etablerades med 35, 75, 150 och 300 sådda frön per kvadratmeter. Varje försöksår såddes fyra upprepningar av varje behandling. Övervintringsgraden i procent var i medeltal alltid liknande oberoende av mängden sådda frön per kvadratmeter. 30 sådda frön per kvadratmeter leder dock till för få övervintrade plantor på våren för att nå en bra skörd. 150 sådda frön per kvadratmeter gav tydligt den bästa skörden med en tio procentig skördeökning jämfört med 75 sådda frön per kvadratmeter. Vid försök som genomfördes i Sverige med 60 och upp till 120 sådda frön per kvadratmeter gav samtliga led ungefär sammaskörd. Beroende på priset av utsädet och genom att pröva fram bör odlaren själv räkna ut om det lönar sig ekonomiskt att öka såningstätheten.

When cultivating winter oilseed rape in the northern hemisphere, the biggest challenge is overwintering. The farmer can improve the probability for successful overwintering by establishing a well-developed crop. Plant (and weed) density should be low enough to avoid competition for space. There is next to none research done in Finland around the subject. In Sweden, however, there has been research done, although with a different focus on the subject. The goal of this bachelor’s thesis is to find out whether the amount of sown plants per square meter in Finnish conditions has any effect on overwintering and yield of winter oilseed rape. For this purpose, trials carried out at Västankvarn research farm during the years 2011, 2012 and 2013 were analyzed. During each of these cropping periods, treatments with 35, 75, 150 and 300 plants per square meter, each established in four replications. Overwintering calculated as a share of the respective seed rate did not differ between the treatments. However, the seed rate of 30 plants per square meter resulted in not enough of overwintered plants that would have been high enough to ensure a good yield. The treatment with 150 sown plants per square meter gave the highest yield, yielding over ten percent more seed than the generally recommended rate of 75 seeds per square meter. According to Swedish studies, rates of 60 to 120 seeds per square meter did not differ with respect to yield levels. Within a space of 75 to 150 seeds per square meter, each farmer has to find out the optimum seed rate, depending on economic input/output relationships.

Syysrapsin viljelyssä pohjoisissa olosuhteissa on onnistunut talvehtiminen välttämätön tekijä hyvän sadon aikaansaamiseksi. Maanviljelijä voi itse vaikuttaa talvehtimiseen onnistumalla kylvössä kasvattamalla tasaisen kasvuston heti alkuun jolloin yksittäisten kasvien ei tarvitse kilpailla toistensa kanssa elintilasta. Suomessa ei ole kyseistä aihetta paljon tutkittu kun taas Ruotsissa on jonkin verran kokeita tehty. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada esille miten kylvötiheys vaikuttaa talvehtimiseen ja satoon suomalaisissa olosuhteissa. Työn perustana on koeruutukokeilut, jotka on tehty Västankvarnin tilalla Inkoossa, vuosina 2011, 2012 ja 2013. Kylvötiheydet olivat 35, 75, 150 ja 300 kylvettyä siementä neliömetriä kohti. Jokaista kylvötiheyttä kohti kylvettiin neljä koeruutua joka vuosi. Talvehtimisprosentti oli keskimääräisesti samaa luokka riippumatta kylvötiheydestä. Ylipäätään voi todeta kuitenkin että 35:n siemenen kylvötiheydellä ei hyvää satoa saa johtuen liian pienestä määrästä selviytyneitä kasveja. 150:llä kylvetyllä siemenellä sai keskimääräin selkeästi parhaimman sadon yli kymmenellä prosentilla verrattuna tavalliseen 75:n kylvetyn siemenen kylvötiheyteen. Ruotsissa tehdyissä kokeissa saatiin keskimääräisesti samantapaiset sadot 60:llä kylvetyllä kuin myös 120:llä kylvetyllä siemenellä. Maanviljelijän pitää itse laskea ja kokeilla kannattaako taloudellisesti, riippuen kylvösiemenen hinnasta, nostaa kylvötiheyttä 150:neen siemeneen neliömetriä kohti.