Lielahti–Kankaantaka-välisen 110 kV sähkölinjan reunavyöhykehakkuiden puunkorjuun suunnittelu

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella Lielahti–Kankaantaka-välisen 110 kV sähkölinjan reunavyöhykehakkuiden puunkorjuu. Opinnäytetyössä esitellään korjuun suunnittelua vaiheittain, kerrotaan taustatietoina sähköverkon rakenteesta yleisesti sekä johtoalueen ja reunametsien puuston käsittelystä.

Korjuun suunnitellun lähtökohtana oli 27 metriä leveän johtoaukean puustottomaksi raivaaminen ja johtoaukean molemmille puolille rajoittuvan 10 metriä leveän reunavyöhykkeen ainespuiden poisto valtaosalla käsittelyalueesta. Korjuun suunnittelu oli monivaiheinen projekti. Projektin päävaiheita olivat hakkuissa kertyvän puutavaran yhteismyynnin järjestäminen, johtoaukean, reunavyöhykkeen ja kiinteistörajojen nauhoittaminen, reunavyöhykkeen ulkopuolisten riskipuiden mittaaminen ja merkitseminen, hakkuu- ja lähikuljetusmenetelmän valinta, varastopaikkojen määrittely ja korjuusuunnitelmakartan sekä kohdekohtaisten karttojen laatiminen. Haastetta korjuun suunnitteluun toi sähkölinjan kulkeminen taajamassa, vilkkaiden teiden ja kevyenliikenteenväylien varsilla ja tonttien takapihojen läheisyydessä.

Korjuusuunnitelmasta tuli toteuttamiskelpoinen. Kaikille kohteille löytyi tarkoituksenmukainen ja turvallinen käsittelytapa, ja maanomistajien toiveet on otettu korjuusuunnitelmassa huomioon. Korjuun suunnittelu osoittautui luultua suuritöisemmäksi prosessiksi. Reunavyöhykkeen rajan ja riskipuiden pituuden mittaaminen tiheän metsän läpi oli toisinaan vaivalloista. Työhön liittyi enemmän vaiheita, kuin ennen työhön ryhtymistä oletettiin. Tällaisia vaiheita olivat esimerkiksi paikkatietoaineiston tilaus ja käsittely, katulupaprosessi ja liito-oravan kulkuyhteyksien huomioiminen ja siihen liittyvät katselmukset.

Varsinainen korjuusuunnitelma sisältää luottamuksellista tietoa, kuten maanomistajien yhteystietoja, joten se on rajattu vain opinnäytetyön tilaajalle toimitettavaksi tausta-aineistoksi.

The aim of the thesis was to plan harvesting for the edge zones fellings of the Lielahti-Kankaantaka 110 kV power line. The thesis presents step-by-step how the harvest planning was carried out as well as the structure of the power grid and the operation models of edge zone loggings in general.

The starting point for the harvest planning was that all trees needs to be removed from the 27-metre wide underside of the power line and in the most cases all industrial wood needs to be removed from the 10-metre wide edge zone. Harvest planning was a multi-stage project. The main stages of the project were organizing the combined wood trade, marking the logging area and property boundaries, measuring and marking the high-risk trees from the outside of the edge zone, defining the harvesting method and forest transportation method for every site, defining the storage places for timber and making site maps. Extra challenge for the harvest planning was created by the route of the powerline through a built-in area, near busy roads, walkways and backyards of houses

The finished harvesting plan is practical. The plan has an appropriate and safe operating model for every site and it takes into account landowners’ wishes. Harvest planning proved to be a more multi-faceted process than expected. Measuring the boundaries of the edge zone and the length of the high-risk trees through the dense forest was sometimes difficult. There were more stages in the work than assumed before, for example ordering and processing the spatial data sets, making an application for working on the streets and taking into account the routes of the flying squirrel.

The harvesting plan contains confidential information, such as landowners contact information, these parts are not published.