Asylsökandes upplevelser av sin aktivitetsidentitet

Abstract

Syftet med mitt examensarbete är att få en djupare förståelse för asylsökandes upplevelser av sin aktivitetsidentitet i vardagen i Finland. Examensarbetet tar fasta på hur delaktighet i vardagens aktiviteter påverkar aktivitetsidentiteten. År 2017 registrerades 5 443 asylansökningar i Finland. Forskning visar att asylsökande löper en stor risk för aktivitetsavbrott vilket kan påverka hälsan och välbefinnandet. Ergoterapeuter har en gedigen kunskap om aktiviteters betydelse för hälsa och välbefinnande som kunde nyttjas till en större grad i mottagningstjänsterna för asylsökande. Som referensram för examensarbetet användes begreppet aktivitetsidentitet som härstammar från praxismodellen Model of Human Occupation. Examensarbetet är en empirisk kvalitativ studie med en induktiv ansats. Empirin baserade sig på djupintervjuer med två personer med erfarenhet av att vara asylsökande i Finland. Materialet analyserades enligt innehållsanalys och resultatet presenteras under fyra (4) centrala teman; (1) Drömmar och förhoppningar, (2) Boende och möjligheter till en meningsfull vardag, (3) Önskan om delaktighet och (4) Möten över kulturella gränser. Examensarbetet tar fram rekommendationer för praxis och förslag på hur ergoterapeuter kan arbeta för att stödja asylsökandes aktivitetsidentitet. Det är viktigt för asylsökande att ha tillförlitlig och korrekt information om deras rättigheter och möjligheter i det finländska samhället. Det är centralt att adressera miljöns roll i de asylsökandes möjligheter till aktiviteter på förläggningen. Asylsökande befinner sig i en utmanande livssituation där främjande av delaktighet i meningsfulla aktiviteter blir relevant för att skapa en fungerande och meningsfull vardag.

The aim of my thesis is to gain a deeper understanding of asylum seekers' experiences of occupational identity in their everyday life in Finland. The thesis focuses on how participation in everyday activities influences the experience of occupational identity. 5 443 asylum applications were registered in Finland in 2017. Research shows that asylum seekers run a high risk of occupational disruption, which may affect their health and well-being. Occupational therapists have a solid knowledge of the importance of occupation for health and well-being. This knowledge could be used to a greater extent in the reception services for asylum seekers. I have used the concept of occupational identity derived from The Model of Human Occupation as a frame of reference. This thesis is an empirical qualitative study with an inductive approach. The empirics was based on in-depth interviews with two persons with experience of being asylum seekers in Finland. The material was analyzed according to content analysis and the results are presented under four (4) central themes; (1) Dreams and hopes, (2) Accommodation and opportunities for a meaningful everyday life, (3) The desire for participation and (4) Meetings across cultural boundaries. The thesis includes recommendations for practice and suggestions on how occupational therapists can work to support the asylum seeker's occupational identity. It is important for asylum seekers to have reliable and accurate information regarding their rights and possibilities in the Finnish society. It is central to note the impact of the environment on the occupations of asylum seekers in the reception center. Asylum seekers are in a challenging life situation where promotion of participation in meaningful activities becomes relevant for creating a meaningful everyday life.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Suomessa asuvien turvapaikanhakijoiden toiminnallista identiteettiä. Toiminnallinen identiteetti nähdään tässä tutkimuksessa turvapaikanhakijoiden identiteetin rakentumisena, jossa keskeistä on osallisuuden kokemus arjen toiminnoissa. Vuonna 2017 rekisteröitiin 5 443 turvapaikkahakemusta Suomessa. Tutkimusten mukaan turvapaikanhakijat ovat alttiita toiminnallisille häiriöille, joilla on vaikutuksia heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Toimintaterapeuttien asiantuntijuutta koskien toiminnan merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin voitaisiin paremmin hyödyntää turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluissa. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on toiminnallisen identiteetin käsite, joka pohjautuu Inhimillisen toiminnan malliin. Kyseessä on empiirinen kvalitatiivinen tutkimus, jossa hyödynnetään induktiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineistona ovat kahden turvapaikanhakijan syvähaastattelut, joissa käsiteltiin haastateltavien arjen kokemuksia turvapaikanhakijana Suomessa. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka pohjalta muodostettiin neljä keskeistä teemaa. Nämä teemat olivat seuraavat: (1) Unelmat ja toiveet, (2) Asuminen ja mielekäs arki, (3) Toive osallisuudesta ja (4) Kulttuuristen rajojen ylittäminen. Opinnäytetyössä annetaan suosituksia siitä, miten toimintaterapian keinoin voidaan tukea turvapaikanhakijan toiminnallista identiteettiä. Turvapaikanhakijoille on tärkeää saada luotettavaa ja paikkansa pitävää tietoa koskien heidän oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Työn pohjalta voi todeta, että on tärkeä huomioida ympäristön vaikutus turvapaikanhakijoiden toiminnallisuuteen vastaanottokeskuksessa. Turvapaikanhakijoiden haastavassa elämäntilanteessa osallisuuden edistäminen mielekkäisiin toimintoihin on keskeistä arjen tukemiseen.